2/2017

Maakunnalliset sote-toimintamallit muotoutuvat

12.9.2017

4d4a0075 Fcg Kuvavalinta 009

Kesäkuussa Siun sote sai Joensuuhun vieraakseen Kanta-Hämeen sote-avainhenkilöitä. Tapaamisessa vertailtiin kokemuksia ja keskusteltiin muun muassa toiminnan ja mittausjärjestelmien kehittämisestä. 


Pohjois-Karjalassa on tehty paljon työtä sote-palvelujen tuotannon ja alueellisen johtamisen kehittämiseksi. Mikä on muuttunut, miten haasteet on ratkottu, millaisin ajatuksin eteenpäin?


Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäveden perustama kuntayhtymä – Siun sote – on tammikuusta 2017 alkaen järjestänyt ja tuottanut julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueen noin 170 000 asukkaalle.


Taustalla on vahva yhdessä tekemisen perinne. Toimintojen yhdistämistä koko maakunnan kattavaan kuntayhtymään edelsi muun muassa pitkä kehitystyö alueellisen potilastietojärjestelmän parissa. 


– Maakunnalliseen toimintamalliin siirtymiseen oli yhteinen tahtotila, mistä suuri
kiitos kuuluu kunnille, sanoo Siun soten talousjohtaja Ismo Rouvinen.


Missä ollaan, minne menossa?


Siun soten tavoitteena on laadukkaiden, yhdenvertaisten ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien palvelujen turvaaminen kustannustehokkaasti koko alueella.
Palvelut löytyvät läheltä käyttäjiä, ja yhä useammin palvelu tulee kotiin tai sitä voi saada verkosta. Lähipalvelujen rinnalla toimivat keskitetyt, koko maakunnan laajuiset palvelut. 


– Palvelutuotantoa on muovattu monella tavoin asiakaskeskeiseksi mutta kustannuksia hillitseväksi. On etsitty tapaa, jolla neljätoista erilaista tapaa muovautuu yhdeksi. Paljon on tehty, mutta työtä riittää edelleen. Hyvien käytänteiden etsiminen on päivittäistä, toteaa Siun soten hallintoylilääkäri Petri Kivinen.


Erityistä huomiota on kiinnitetty muutoksen johtamiseen ja kokonaisuuden hallintaan.


– Jotta muutosta voi johtaa, on tiedettävä, missä ollaan, mihin ollaan menossa ja kuinka kovaa. Tarvitaan myös kokonaiskuvaa siitä, miten kukin yksikkö pärjää muihin verraten, miten se on kehittynyt aiempaan verraten ja mitä pitäisi muuttaa. Toiminnan muutostakin pitäisi kyetä mittaamaan.


Maakunnan väestö on ottanut palvelujen järjestäjän muuttumisen varsin hyvin vastaan, Rouvinen ja Kivinen kertovat.


– Yllättävän vähän edelleenkin asioidaan kuntarajojen yli esimerkiksi terveyspalveluissa, vaikka mahdollisuudesta on pyritty muistuttamaan. Muutos on saattanut monelle asiakkaalle tarkoittaa, että palveluita on jopa aiempaa paremmin saatavilla. Jonkin palvelun myöntäminen on saattanut kiristyä, mutta yhdenmukaisesti perustellen on tästäkin päästy eteenpäin, Kivinen sanoo.


Kokonaisuuden hallinta keskeistäSosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan
valinnanvapaus toteutunee muodossa tai toisessa. Lopullista toteutustapaa ei vielä tiedetä, mutta Rouvinen ja Kivinen ennakoivat maakunnan palvelujen järjestäjälle joka tapauksessa suurta haastetta. 


Miten saada kokonaiskuva hinnasta ja laadusta, jolla palveluita tuotetaan? Miten kyetä hallitsemaan kysyntää ja tarjontaa siten, että jaettavissa olevat eurot todella
riittävät? 


Tätä tietoa on heidän mukaansa ajoittain vaikea saada omastakin organisaatiosta. Valinnanvapauden koittaessa tieto voi iiloutua yritysten tietojärjestelmiin.


– Prodacapo Region toimii meillä tässä integroivana kerroksena, Kivinen toteaa.
Siun sote käyttää FCG Prodacapo Groupin alueellisen palveluverkon hallinta­järjestelmiä ja kustannuslaskentajärjestelmiä. Tällä hetkellä Prodacapo Regionia käyttävät ylimmän johdon lisäksi klinikkaryhmien johtajat, mutta käyttöönottoa on vähitellen pyritty laajentamaan.


– Parhaimmillaan Prodacapo Region on alueellisen palvelutuotannon erojen löytämisessä ja kuntakohtaisten toimintojen kehittymisen vertaamisessa. Toinen verraton ominaisuus on Qlik dashboardin nopeus tiedon hakemisessa ja visualisoinnissa – kesken palaverinkin saadaan faktapohjaa keskustelun tueksi, Kivinen sanoo ja jatkaa:


 – Ketteryydessään Prodacapo Region muovaa väistämättä tapaa toimia, hahmottaa palvelutuotantoa ja johtaa faktoin. Kun mukana on yhdistettyä talouden ja toiminnan tietoa, voidaan tehdä parempia ja nopeampia päätöksiä – perusjärjestelmistä saman tiedon esiin kaivaminen veisi kohtuuttomasti aikaa. Onkin tapanani kysyä: käyttäisitkö sote-johdossa saman ajan mieluiten tiedon etsimiseen vai sen merkityksen analysointiin?


Reaaliaikaisuuden merkitys korostuu


Tiedon sirpaleisuus ja erimuotoisuus ovat haasteita alueelliseen johtamisjärjestelmään siirryttäessä. Siksi kokonaiskuvan muodostamiseen tarvitaan integroivaa järjestelmää, sanoo suurista euroista vastaava Rouvinen.
Siun soten budjetoidut toimintakulut vuonna 2017 ovat noin 0,7 miljardia euroa.


– Tällaisten summien seuranta vaatii tarkkuutta, sillä jo prosentin heitto tarkoittaa noin seitsemän miljoonan euron muutosta lopputuloksessa. Siksi meidän tulee tietää täsmällisemmin toiminnastamme. Tulevaisuudessa on tiedettävä enemmän myös annettujen palvelujen kustannusvaikuttavuudesta.
Tämä luo uudenlaista tarvetta saada täsmällisempää ja mahdollisimman reaaliaikaista tietoa palveluntuotannon kuluista, Rouvinen ja Kivinen pohtivat.


– Mahdollisimman reaaliaikainen ja todelliseen resurssien käyttöön perustuva
aikaperustainen kustannuslaskenta on muuttuvassa sote-kentässä paras tapa päästä hallitsemaan kustannuskehitystä ja näkemään tehtyjen muutosten vaikutus. Se tosin vaatii organisaatiolta uudenlaista tapaa toimia ja ajatella, mihin mekin pyrimme.


Sote-tietopaketit – yksi tarkastelukulma  


Kun on keskusteltu mahdollisuuksista sote-kustannusten seurantaan, esillä ovat olleet sote-tietopaketit (palvelupaketit). Niiden merkitystä on jopa kyseenalaistettu, mutta Siun sotessa asia nähdään toisin.


– Meille sote-tietopaketit ovat tietoa raamittavia kehyksiä, jotka tarjoavat mahdollisuuden vertailla kustannuksia ja toimintaa yhdenmukaisesti määritellen. Sote-tietopakettien merkitys korostuu myös toiminnan benchmarkingissa ja maakuntien välisessä vertailussa. Valtiollekin ne tietopaketit tarjoaisivat yhdenmukaisen tavan määrittää raamit eurojen jaolle maakuntiin, Kivinen sanoo. 


Hänen mielestään Prodacapo Region ei ole ristiriidassa sote-tietopakettien kanssa. Siun sotessa tietopaketit ovatkin Prodacapo Regionin sisällä yhtenä palvelutuotannon tarkastelunäkökulmana. Mutta palvelutuotantoa ei voi johtaa pelkästään sote-tietopaketin kanssa, se on siihen tarkoitukseen liian karkea ja kokonaisuutta pirstaloiva, Kivinen sanoo.


– Sote-tietopaketit ovat meillä jo lähteneet osaksi palvelutuotantoa, ja ne on otettu hämmästyttävällä innolla vastaan. Kyllä sote-ammattilainen nykyään haluaa tietää, mitä hänen antamansa palvelu maksaa ja miten kustannuksiin voi vaikuttaa hoidon laadun kärsimättä.


Kehitystyön tulokset jakoon


Siun sotessa on kiinnitetty vahvasti huomiota alueellisen palvelutuotannon johtamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Kivinen ja Rouvinen toteavatkin lopuksi:


– Toivoisimme, että myös valtio huomaisi työn, jota Siun sote on tehnyt yhteisten veroeurojen säästämiseksi. Ei kannattaisi keksiä pyörää uudelleen, vaan ottaa valtakunnalliseen käyttöön niitä hyviä käytäntöjä ja tietojärjestelmiä, joita maakunnissa jo käytetään, niitä yhdessä ja yhteistyöllä kehittäen. Se jos mikä säästäisi valtionkin veroeuroja.

Siun sote  

  • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
  • aloitti toimintansa 1.1.2017
    järjestää ja tuottaa sote-palvelut
  • 14 kunnan alueella
  • 170 000 asukasta
  • 23 terveysasemaa ja 13 terveyskeskussairaala
  • Pohjois-Karjalan keskussairaala
  • kotihoidon palvelupisteitä ja hoitokoteja
  • pelastuslaitos ja ympäristöterveys
  • 7 000 työntekijää



toimittaja: Paula Böhling
kuvat: Miska Korpelainen