2/2017

Jakamistalous tulee myös mökkeilyyn

12.9.2017

Fcg Mmm Leppanen 003


Mökkimaisemia löytyy myös pääkaupunkiseudulta: kahdeksan saaristokunnan lisäksi Suomessa on 40 saaristo-osakuntaa, joihin kuuluvat Helsinki ja Espoo.


Kesämökkeily ilmiönä ei katoa mihinkään, mutta se voi muuttaa muotoaan, kun nykyinen mökkeilijäpolvi väistyy.

Mökkeilystä puhutaan usein julkisuudessa hiipuvana ajanvietteenä: nykynuoriso on mukavuudenhaluista eikä halua lähteä työleirille metsän keskelle, pois kaupungin mukavuuksien äärestä. Mutta onko asia todella näin? Maa- ja metsätalousministeriön saaristoasiain neuvottelukunta halusi tutkittua tietoa aiheesta ja teetti FCG:llä selvityksen Nuoret aikuiset mökkeilijöinä 2030.

– Selvityksen kohteena olivat mökkeilyn linkittyminen talouskehitykseen ja aluekehitykseen, työelämän, kulutuksen ja arvojen muutoksiin, digitalisaatioon ja etätyöhön sekä ympäristön ja luonnonmukaisuuden arvostukseen. Näkemyksiä kysyttiin sekä nykyisiltä mökinomistajilta että 25–45-vuotiailta suomalaisilta yleensä, kertoo tutkimuspäällikko Heikki Miettinen FCG Konsultointi
Oy:stä.

Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteerin Jorma Leppäsen mukaan selvityksen tulos osoittautui samansuuntaiseksi aiempien, suppeampien kyselyiden kanssa.

– Päätulos oli hyvin myönteinen: noin 80 prosenttia sekä nykyisistä mökinomistajista että nuoremmista vastaajista uskoi mökkeilyn säilyttävän suosionsa vielä vuonna 2030, sanoo Leppänen.

Vapaa-ajan asuminen on Saaristoasiain neuvottelukunnalle elintärkeä kysymys, sillä monet saaristokunnat ovat myös suosituimpia mökkikuntia. Esimerkiksi Kustavi, Parainen ja Sulkava kuuluvat kuntiin, joissa vapaa-ajan asukkaita on selvästi enemmän kuin vakituisia. Kesänviettäjät voivat jopa kymmenkertaistaa saaristokunnan asukasmäärän, kuten vaikkapa Kustavissa.

Selvityksen mukaan nuoret pitävät myös todennäköisenä, että heidän mökillä viettämänsä aika lisääntyy. Suurin osa niistä, joilla oli suvussa mökki, ilmoittautui halukkaaksi lunastamaan sen aikanaan itselleen.

Arvojen muutos ja taloustilanne vaikuttavat

Leppäsen yllätti selvityksessä jakamistalouden suosio. Nuoret arvioivat, että heidän todennäköisimmät mökkimuotonsa tulevaisuudessa ovat vuokramökki ja yhteismökki. 

Vuokramökkeilyä arveli harrastavansa 47 prosenttia vastaajista, yhteismökkeilyä 43 prosenttia.

– Syitä tähän voi pohtia, varmaan ne liittyvät sekä arvojen muutokseen että talou­delliseen tilanteeseen. Kasvukeskuksissa vakituisen asumisen hinnat ovat jo niin korkeat, että nuoremman polven rahat kuluvat siihen. Myös työsuhteet ovat entistä enemmän lyhytaikaisia, mikä tekee nuoret varovaisemmiksi.
Leppäsen mukaan suurimmat mökkeilyn tulevaisuuteen liittyvät riskit ovatkin
taloudellisia.

– Jos yleinen taloudellinen kehitys säilyy hyvänä, on varaa pitää yllä ja kunnostaa mökkejä. Uhkakuva taas on, että suuri osa ihmisistä jää myönteisen kehityksen ulkopuolelle ja nuorisotyöttömyys on korkealla.

Tukea hoitoon ja kunnossapitoon

Selvityksessä kysyttiin myös mahdollisia syitä siihen, että mökkeilyinto hiipuisi tai perintömökki jäisi lunastamatta. 

– Negatiivisina vaikuttavina tekijöinä nähtiin etenkin ajan puute, mökin ylläpidon työläys, etäisyydet, mökkikiinteistön hinta ja oma sekä yleinen taloustilanne. Eroja oli siinä, että nuoret painottivat haittaavana tekijänä enemmän hintaa ja taloutta kuin nykyiset mökinomistajat, kertoo Heikki Miettinen.

Tämän perusteella selvitys esittää mökkien kunnossapitoa ja hoitoa helpottavia toimia. Olisi luotava malleja perikuntien yhteiselle kiinteistönhoidolle, huolehdittava että kaavoitus mahdollistaa lisärakentamisen ja julkiset liikenneyhteydet toimivat.

– Meidän on tarkoitus jatkaa selvitystoimintaa ja aktivoida alueita kehitystoimiin. Valtakunnallisesti iso asia on se, että valtio­varainministeriö on aloittanut selvityksen kaksoiskuntalaisuudesta. Uskon että se tulee viemään eteenpäin mökkeilyn kannalta tärkeitä asioita, kuten vapaa-ajan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia sekä mahdollisuutta saada peruspalveluita mökkikunnastaan, Leppänen sanoo.


Mökkimaisemia löytyy myös pääkaupunkiseudulta: kahdeksan saaristokunnan lisäksi Suomessa on 40 saaristo-osakuntaa, joihin kuuluvat Helsinki ja Espoo.


Teksti Heidi Hammarsten
Kuva Jarmo Teinilä