1/2018

HUS kohti uudenlaista palvelutuotannon ohjausta

14.2.2018

Lasse Lehtonen toivoo, että potilasryhmäkohtaisia vaikutusten arviointeja päästään käyttämään mahdollisimman pian.


Terveydenhuollossa on meneillään suuri toimintakulttuurin muutos. Monet alan toimijat eri puolilla maailmaa suunnittelevat ja ohjaavat jo palvelutuotantoaan
arvopohjaisesti – hoidon tulokset huomioon ottaen. Suomessa kehityksen
kärkijoukossa kulkee HUS.


– DRG-tuotteistus kertoo, paljonko jonkin asian tekemiseen on käytetty resursseja, mutta se ei kerro, onko toiminta ollut onnistunutta, onko se tuottanut hyötyä. Tavoitteena onkin nyt arvioida toiminnan vaikuttavuutta ja pitkässä juoksussa maksaa siitä, että kokonaisuus on tuottanut lisäarvoa potilaalle ja yhteiskunnalle, toteaa HUS-kunta­yhtymän hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen.

Arvoa potilaalle

Arvopohjaisessa palvelutuotannon ohjauksessa (Value-Based Healthcare) resurssien käyttöön yhdistetään tieto hoidon tuloksista. Tuotteistukseen sisältyy koko hoitoketju mukaan lukien kuntoutus, sosiaalityö ynnä muut varsinaista hoitoa edeltävät ja seuraavat palvelut – puhutaan palvelujen integraatiosta.


– Jos vaikka vanhus on kaatunut, arvopohjaisessa järjestelmässä maksetaan siitä, että hän kuntoutuu ja pystyy elämään kotonaan – ei pelkästä luunmurtuman leikkaamisesta, Lehtonen havainnollistaa.


Hänen mukaansa tuotteistuksella voidaan vaikuttaa siihen, millaista toimintaa sen seurauksena syntyy.


– Jos tuotteistus on vaikka sellainen, että leikkauksista maksetaan, niin sairaalan kannattaa leikata mahdollisimman monta potilasta ilman, että kaikista leikkauksista on välttämättä mitään hyötyä. Jos taas tuotteeseen sisältyy se, että niin ja niin suuri osa tietyn sairausryhmän potilaista kuntoutuu työkykyisiksi, tuotteistus ohjaa järjestelmää tekemään asioita, jotka vaikuttavat tähän suuntaan.


Organisaatioiden rakenteen uudistaminen, josta soteuudistuksessa on kyse, on Lehtosen mukaan melko helppoa ja suoraviivaista, mutta vaikeampi on saada organisaatiot toimimaan haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi.


– Sen takia me juuri haemme palvelujärjestelmiä, joissa mitataan oikeasti vaikuttavuutta.

Kehitystyö käynnissä

Osana tuotteistuksen uudistamista HUS on sopinut FCG Prodacapo Groupin kanssa yhteisestä hankkeesta, jossa kehitetään ja pilotoidaan uusia palvelutuotteita.


– Meillähän on paljon kustannusdataa entuudestaan, mutta nyt kerätään tietoja hoidon laadusta ja tuloksista. Niistä yritetään muodostaa palvelukokonaisuuksia siten, että päästään arvioimaan toiminnan kokonaisvaikuttavuutta.


Arvopohjaisessa palvelutuotannon ohjauksessa suosituksena on, että kustannuksia ja terveyshyötyjä tarkastellaan potilasryhmittäin. Näin voidaan ottaa huomioon potilasryhmien erityispiirteet ja saada tietoa siitä, mitkä seikat vaikuttavat hoidon tuloksiin keskeisimmin, toteaa FCG Prodacapo Groupin toimitusjohtaja Kari Lappalainen.


Kustannusten kohdentamista tarkennetaan hyödyntäen aikaperusteista toiminto­kustannuslaskentaa (TDABC).


– Arvo määritellään jakamalla terveyshyödyt niihin kohdistetuilla kustannuksilla. Sitten selviää, mitkä ovat ne 20 prosenttia asioista, jotka muodostavat 80 prosenttia terveydenhuollon kustannuksista ja joihin kannattaa panostaa, Lappalainen tiivistää.

Yhteinen haaste

Toimintamallin uudistamista helpottaa se, että monissa maissa on jo tehty vastaavia muutoksia ja on kehitetty kansainvälisiä standardeja, kuten ICHOM.


– Ennen kaikkea maailmalta voidaan katsoa, mitä tuotteiden sisällöt voisivat olla. Esimerkiksi Obamacaressa oli juuri tämän tyyppisiä asioita, Lasse Lehtonen sanoo ja jatkaa:


– Suomi on jäänyt terveydenhuollon tuotteistuksessa jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Osana soteuudistusta on syytä edistää myös tätä asiaa, jotta meillä on 2020-luvullakin tuotteistusjärjestelmä, joka vastaa sitä, miten asioita maailmalla arvioidaan.

teksti: Paula Böhling
kuva: Mikko Käkelä


Lisää aiheesta