1/2018

Eväitä elinvoiman kehittämiseen

14.2.2018

Miten kaupunki pidetään elinvoimaisena? Miten työllisyyspalvelut ja koulutus kannattaisi organisoida? Käynnissä on verkostohanke, jossa kaupungit pohtivat yhteisvoimin muun muassa näitä kysymyksiä. Verkostoon voi ilmoittautua vielä helmikuussa.

asukastilaisuus


Kuntien ja kaupunkien rooli kasvun ja työllisyyden edistäjänä – elinvoiman katalysaat­torina – on keskeinen. Kyse ei ole vain elin­keinopolitiikasta vaan laajasti paikallisen toi­me­liaisuuden tukemisesta – kaavoituksesta, hankinnoista, asuntopolitiikasta, julkisen liikenteen ratkaisuista, syrjäytymisen ehkäisystä, ammatillisesta koulutuksesta, tiedon avaamisen tavoista, tapahtumien mahdollistamisesta, yliopistoyhteistyöstä ja paljosta muusta. Oman tekemisen jäsentäminen antaa edellytykset tämän työn näkyväksi tekemiselle ja keskinäiselle vertailun kautta tehtävälle kehittämiselle, muotoilee johtaja Jarkko Huovinen Kuntaliitosta.


Näille ajatuksille rakentuu Elinvoiman kehittämisverkosto, joka käynnistyi Kuntaliiton, FCG:n ja mukaan lähtevien kuntien yhteistyöprojektilla.


Elinvoiman turvaaminen on kuntien perustehtäviä ja tulevien rakennemuutosten myötä sen merkitys vain kasvaa, painottaa verkostoa FCG:n puolella vetävä toimialajohtaja Markku Pyykkölä.


– Kuntien kilpailu yrityksistä ja asukkaista todennäköisesti kiristyy. Kaikki on liikkeessä, ihmisetkin. Se aktivoi miettimään, miten kunta pidetään elinvoimaisena ja miten saadaan kasvatettua kunnan vetovoimaa.


Elinvoimaverkostossa ovat mukana Heinola, Hämeenlinna, Joensuu, Kemijärvi, Kotka, Kouvola, Lahti, Lohja, Mikkeli, Nurmijärvi, Porvoo, Rauma ja Salo.

Seutukaupungit pohtivat rooliaan

Reilu puolet elinvoimaverkoston kaupungeista on seutukaupunkeja eli kaupunkeja, jotka ovat työssäkäynti- tai asiointialueen keskuksia, mutta eivät maakuntakeskuksia.


– Seutukaupungeissa, kuten muissakin kaupungeissa, pohditaan parhaillaan, mikä on oma rooli tulevaisuudessa ja kuinka siihen voi vaikuttaa. Elinvoimaverkosto tukee hyvin tätä prosessia, toteaa SEUTU-ohjelman projektipäällikkö ja elinvoimaverkoston sparrausryhmän jäsen Paavo Laaksonen.


Maakuntavetoisissa uudistuksissa huomio on kiinnittynyt maakuntakeskuksiin, mutta julkisuudessa on pohdittu paljon myös harvaan asutun maaseudun tulevaisuutta. Seutukaupungit ovat tärkeä linkki näiden tasojen välillä, ja monen lähipalvelun kohdalla ne ovat se ensimmäinen taso, Laaksonen korostaa. Seutukaupungeissa tärkeäksi nouseekin sisäisen toiminnan kehittämisen ohella yhteistyön kehittäminen ympäröiviin kuntiin ja maakuntakeskukseen.


Tulevaisuuden seutukaupungeissa kes­kei­siä asioita ovat elinkeinotoiminta ja koulu­tus, joita verkostossakin puidaan monelta kannalta.


– Isommissa kaupungeissa on yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, seutukaupungeissa taas lähinnä ammatillista koulutusta. Myös resurssit ja asukaspohja ovat erilaisia, joten kehittämistä pitää tietenkin ajatella eri tavalla erikokoisissa kaupungeissa. Toisaalta suuri osa kysymyksistä on yhteisiä. Porukalla vastaukset löytyvät helpommin kuin omassa kuplassa istuen. Ja aina on opittavaa toisilta.


Seutukaupungit haluavat lähestyä uudistuksia positiivisella asenteella, Laaksonen sanoo. – Muutos on mahdollisuus ja vastakkainasettelu turhaa.

Käytännönläheisiä kysymyksiä

Kuntaliitto ja FCG ovat kokeneita verkostohankkeiden toteuttajia. Verkostohankkeet tarjoavat edullisen ja kätevän tavan oppia uutta, vaihtaa kokemuksia, vertailla hyviä käytäntöjä ja verkostoitua, Markku Pyykkölä toteaa.


Elinvoimaverkoston toiminta sisältää elinvoiman nykytilan kartoituksen jokaiselle verkoston jäsenkaupungille, yhteisiä seminaareja ja yhden kaupunkikohtaisen työpajan sekä selvitykset elinvoimatyön organisoinnista ja innovaatioiden edistämisestä.


Kevättalvella pureudutaan elinvoimatyön organisointiin ja johtamiseen, johon liittyy monia isoja kehittämistarpeita.


– Menossa olevat uudistukset ja työllisyyskokeilut ovat nostaneet esille kysymyksen työllisyyspalveluiden organisoinnista. Kuinka työllisyyskokeilujen tulokset onnistutaan ottamaan huomioon, kun työllisyyspalveluita organisoidaan osana kasvupalvelu-uudistusta? Toinen elinvoiman kannalta keskeinen asia on kunnan, yritysten ja ammattioppilaitosten hyvä yhteistyö. On tärkeää, että kunta tietää yritysten työvoiman tarpeen ja välittää toiveen omalle koulutusorganisaatiolleen, Pyykkölä painottaa.


Kevään aikana tehdään selvitys elinvoimatyön organisoinnista Hämeenlinnassa, Joensuussa, Kemijärvellä, Lahdessa ja Lohjalla.


Lisätietoja elinvoimaverkostosta: Maria Vuorensola, FCG.  

teksti Paula Böhling
kuvat Mikko Kaira, Jani Päivänen
ja FCG:n kuva-arkisto