1/2018

Maisemataidetta ongelma­jätteestä ja hulevesien hallintaa

9.2.2018

Ympäristövaikutukset ja vastuullisuus ovat yhä keskeisemmässä osassa FCG:n tekemää työtä. Miten nämä asiat näkyvät erilaisissa projekteissa, siitä kertovat esimerkit puistosuunnittelusta ja viherkerroinmenetelmästä.


Jyväskylän kaupunki haluaa olla vuonna 2050 jätteetön, päästötön ja ylikulutukseton kestävän kehityksen kaupunki. Näillä sanoilla kaupunki julistautuu resurssiviisaaksi luonnonvarojen, raaka-aineiden, energian, tuotteiden ja palveluiden käyttäjäksi.


Kaupunki on oiva malli asiakkaasta, joka kiinnittää yhä enemmän huomioita toimintansa ympäristövaikutuksiin ja vastuullisuuteen.


Jätteetön ja päästötön kaupunki ei synny hetkessä. Sitä tehdään Jyväskylässä jo nyt – myös FCG:n suunnittelupöydillä. Jyväskylä rakentaa esimerkiksi puistoja, joissa hyödynnetään paikan päällä työmailta löytyviä materiaaleja.


Yksi esimerkki on Aatoksenpuisto. Sen uudet kukkulat syntyivät alueelta kaivetusta maasta.


– Puiston alueelta ei viety maamassaa pois, vaan käyttökelpoiset materiaalit käytettiin pengertämiseen. Laskimme kaivetut massamäärät ja suunnittelimme pengerten rakentamisen niiden perusteella, aluepäällikkö Jarmo Silvennoinen FCG:n Jyväskylän aluetoimistosta kertoo.


– Yleensä ei ajatella näin, vaan suunnitellaan kukkulat siten, että ne näyttävät kivalta. Ei ajatella ylijäävää maata. Nyt kaupungilta oli selkeä ohje, että massoja ei kuljeteta mihinkään, hän jatkaa.

Luovaa ajattelua hulevesien hallintaan

Säilytettävä isokokoinen puu, maksaruohokatto, biosuodatusrakenne… Maisema-arkkitehti Eeva Eitsi FCG:ltä klikkailee Excel-taulukkoa, joka listaa tontin viherelementtejä ja hulevesirakenteita.        


Eitsillä on edessään viherkerroinmenetelmä. Työkalu, jolla kaavoittajat, maisema-arkkitehdit ja pihasuunnittelijat luovat vihreitä, viihtyisiä ja ilmastonkestäviä tontteja osana tiivistyvää kaupunkirakennetta.


FCG on ollut mukana kehittämässä viherkerroinmenetelmää Helsingin kaupungille Ilkka Ilmastonkestävä kaupunki -hankkeessa vuonna 2013. Viime vuonna FCG päivitti työkalua entistä hulevesipanotteisemmaksi osana EU:n iWater-hanketta, joka levittää viherkerroinmenetelmän käyttöä myös Viroon, Latviaan ja Ruotsiin.


– Ilmastonmuutos aiheuttaa lisää sateita ja kaupunkitulvia. Tällä työkalulla pystyy arvioimaan entistä paremmin hulevesien hallintaa, Eitsi kertoo.


Kun maisema-arkkitehti syöttää vihermenetelmätaulukkoon pihasuunnitelmaansa sisälletyt elementit ja niiden pinta-alat, laskee taulukko tontille viherkertoimen – ja kertoo yltääkö se kaavoittajan alueelle asettamaan tavoitteeseen.


Samalla taulukosta voi tarkistaa, mikä on ehdotettujen hulevesiratkaisujen viivytystilavuus ja onko se riittävä.


– Menetelmä haastaa ajattelemaan luovemmin. Hulevesiratkaisuissa se auttaa etsimään erilaisia tapoja viivyttää vesiä. Voit kokeilla, mitkä ratkaisut sopisivat pihalle parhaiten, Eitsi kuvaa.


Lopputuloksena työkalu laatii tuloskortin, joka kertoo viherkerroinluvun ja listaa tontilla käytetyt elementit. Tämä kortti liitetään mukaan esimerkiksi rakennuslupahakemukseen.

teksti Katariina Kääpä
kuva FCG:n kuva-arkisto


Lisää aiheesta