2/2018

Monikeilaluotain kuvaa viuhkalla vesiväylän pohjaa

1.9.2018

Monikeilaluotaimella saadaan vedenpohjasta valokuvamainen kuva. Pohjasta erottuvat kaikki jalkapalloa suuremmat esineet kuten vaikkapa uponneet proomut.


Inkoon rannikkovesiä halkoo kolme veneväylää Skansudd-Skämmö, Inkoon 
kirkonkylän väylä ja Inkoon itäväylä, jotka ovat kulkusyvyydeltään 1,9 metriä. 
Liikennevirasto on päättänyt selvittää syventämisvaihtoehtoja kyseisille väylille. Mitä tapahtuu, ennen kuin väylän kulkusyvyyttä voidaan muuttaa syvemmäksi?


FCG:n tutkimusvene Pooki lepäsi Inkoon sataman laiturissa toukokuun auringossa ja odotti siirrettävän monikeilaluotauslaitteiston asennusta. Pooki oli pian lähdössä luotaamaan Inkoon väyliä.


Monikeilaluotauslaitteisto koostuu putken alapäässä olevasta anturista, jossa on liike­sensori, paikannuslaite, äänennopeusmittari ja luotain. Putken yläpäässä on GPS-antennit. Mittauskoneet ja luotaimen vaatimat tietokoneet löytyvät veneen ohjaamosta. 


– Monikeilaluotain lukee pohjan muotoja viuhkalla, joka on leveydeltään noin 3,5 kertaa veden syvyys. Jos ajetaan 10 metrin syvyydessä, viuhka on noin 35 metriä leveä. Luodattavalla alueella ajetaan linjoja niin tiuhaan, että viereiset linjat peittävät toisensa riittävästi, FCG:n kenttäpäällikkö Pekka Rihti 
kuvailee luotausta.


Inkoon väylillä monikeilaluodattavaa aluetta oli noin 85 hehtaaria, kertovat rakennuspäällikkö Veli-Matti Mansikkasalo ja toimistoinsinööri Marjut Saarivirta Liikenne­viraston Meriväyläyksiköstä.


– Pookilta miehistöineen kului viisi päivää väylien luotaamiseen. Ajettuja linjakilometrejä kertyi toista sataa, Rihti jatkaa. 

Sadan asteen leveydeltä

Monikeilaluotaus on tehokas tapa tutkia vedenpohjaa tai esimerkiksi vedenalaisia satamarakenteita. Kun perinteinen kaikuluo­taus luotaa pohjaa pistemäisesti aluksen alta, monikeilaluotain kuvaa 90-140 asteen viuhkaa aluksen leveyssuunnassa.


– Monikeilaluotaimella pohjasta näkyvät jalkapalloa suuremmat esineet, kaikki kaapelit, putket, viitat, viittapainot ja poijut, Rihti luettelee. 


Monikeilauslaitteisto ei myöskään ole yhtä keliherkkä kuin perinteiset luotauslaitteistot. Sen liikesensorit poistavat luotaus­tuloksesta aallokon aiheuttaman heilunnan. Luotausta pystytään tekemään niin kauan kuin luotausdata on hyvälaatuista. Iso aallokko aiheuttaa veteen ilmakuplia, mikä haittaa luotausta ja näkyy huonona mittaus­datana. 


Kun vesialue on luodattu, tuottaa laite tuloksena raakapisteaineistoa. Se päätyy FCG:llä projektipäällikkö Jyrki Jonssonin tieto­koneelle.


– Koko aineisto siistitään läpi yksi ajolinja kerrallaan. Aikaa kuluu saman verran kuin linjojen ajamiseen. Aineistosta syntyy valokuvamainen kuva pohjasta ja valmis piste­aineisto. Sen pohjalta voidaan esimerkiksi tehdä ruoppaussuunnitelmia, Jonsson sanoo.


Monikeilaluotaus toimii hyvänä tutkimusmenetelmänä syvemmillä vesillä. Matalissa kohdissa luotausta täydennetään mekaanisella tankoharauksella. 


– Matalassa ajolinjoja tulee niin tiuhaan, että ei ole enää kustannustehokasta ajaa monikeilaluotaimella. On myös riski kaluston rikkoutumisesta. Alle kolmessa metrissä kannattaa jo harata, Rihti toteaa.

Haraus täydentää luotausta

Inkoossa monikeilaluotauksen tuloksena saatiin syvyystiedot kolmesta väylästä. Ne kertovat matalat kohdat, jotka myöhemmin voidaan poistaa ruoppaamalla.


– Monikeilaluotausten perusteella selvisi, että tutkimuksia tulee täydentää osassa kohtaa tankoharauksella. Harauksia tullaan tekemään noin 12 hehtaarin alueella, Saarivirta kertoo.


– Odotin, että väylillä olisi ollut enemmänkin matalaa ja ruopattavaa, Rihti jatkaa. 
Liikennevirasto on tyytyväinen FCG:n tekemiin luotauksiin. – Yhteistyö on ollut sujuvaa kevään kiireisistä aikatauluista huolimatta, Mansikkasalo ja Saarivirta kiittelevät.


Tankoharaustutkimukset käynnistyvät Inkoon vesillä syksyn kuluessa. Sen jälkeen sekä monikeilaluotaus- että tankoharaus­aineistot tallennetaan Liikenneviraston rekistereihin. 


– Väylien syventämiselle haetaan vesi­lain mukainen lupa aluehallintovirastosta. Mahdolliset ruoppaukset voidaan aloittaa, vasta kun lupa on saatu. Lupaprosessi valitusaikoineen voi olla yli vuodenkin pituinen, Saarivirta kertoo prosessin etenemisestä.


Kun väylät on ruopattu, ruoppauskohteet tankoharataan vielä kerran syvyyden varmistamiseksi.


– Tutkimusten valmistuttua väylille laaditaan väyläpäätösasiakirjat, joiden mukaiset muutokset vahvistetaan Liikenneviraston rekisteriin ja merikartoille, Saarivirta sanoo.


Katso videolta lisää, mistä monikeilaluotauksessa on kyse ja miten mittausvene Pooki luotasi Helsingin Länsisataman satama-allasta.

Dscn1877 Dscn1913

FCG monikeilaluotasi Inkoon veneväyliä viime keväänä. Liikennevirasto selvittää tutkimuksilla vaihtoehtoja väylien mahdolliselle ruoppaamiselle. Mittausvene Pooki valmistautui luotaukseen Inkoon satamassa.


teksti Katariina Kääpä
kuvat Pekka Rihti
luotainkuvan käsittely Jyrki Jonsson


Lisää aiheesta