2/2018

Näkökulmia kiertotalouteen

1.9.2018

Korson Ankkapuistossa lampien pohjasta nostettua ruoppauslietettä käytetään maastonmuotoiluun, täyttöihin ja kasvualustoihin.


Hallitus on asettanut Suomelle tavoitteen olla bio- ja kiertotalouden kärkimaa. Kuntia patistetaan alan edelläkävijöiksi ja kokeilijoiksi. Miten kunnat kiertotaloutta jo toteuttavat? Entä mistä voisi lähteä helposti liikkeelle?

Infran massat kiertoon

Infrarakentamisessa käytetään suuria massamääriä. Tämä tarjoaa hyvät mahdollisuudet uusiomateriaalien hyödyntämiseen.


– Ylijäämämaiden synnyn ehkäisy. Se on helppo matalan kynnyksen ratkaisu, jolla lähteä liikkeelle, projektipäällikkö Juha Vesterberg FCG:ltä kertoo.


Uusiokäyttö kulkee mukana läpi koko infrahankkeen ketjun maankäytön suunnittelusta rakentamiseen asti. Kiertotalousajattelu alkaa kaavoituksesta.


– Kun kaavoitetaan uutta aluetta, mietitään jo siinä vaiheessa ylijäämämassoille käyttötapoja tai välivarastoja, joissa niitä voidaan säilyttää, kunnes lähellä tulee sopivaa käyttöä.


– Kaavoituksella luodaan lähtökohdat, joiden pohjalta teknisessä suunnittelussa voidaan miettiä, miten kohteesta tai sen läheltä tulevia massoja voidaan käyttää uudelleen.


Tukea uusiokäytölle antaa myös lainsäädäntö. Tuore MARA-asetus mahdollistaa jätemassojen kuten betoni- tai asfalttimurskeen käytön maarakentamisessa ilman aiemmin vaadittua ympäristölupaa. Valmistella oleva MASA-asetus tuo samankaltaisen uudistuksen maamassojen käyttöön.


– Hankinta on hankkeen viimeinen vaihe, jossa voidaan vaikuttaa, valitaanko kiertotaloutta tukevia vai perinteisiä ratkaisuja, Vesterberg kiteyttää.

Ruoppauslietteestä kasvualustaa

Suuret mustat tuubit lojuvat puiston kulmalla Vantaalla. Niiden sisällä on ruoppauslietettä, joka on nostettu Korson Ankkapuiston lampien pohjasta. 


– Alue on ruopattu ensimmäisen kerran 80-luvulla. Aika kului ja järvet täyttyivät lietteellä. Projekti lähti liikkeelle siitä, että järville täytyi tehdä jotakin. 


– Kilpailutusvaiheessa suunniteltiin, että ruoppausmassat menevät viereiselle 
maanläjityspaikalle maisemointiin, rakennut­tajapäällikkö Juha Kivimäki Vantaan kaupungilta kertoo.  


Mutta toisin kävi. Viherympäristöliitto käynnisti valtakunnallisen Kestävä ympäristörakentaminen (KESY) -hankkeen, johon Ankkapuisto-projekti hyppäsi mukaan. Ruoppauslietteelle lähdettiin miettimään uusiokäyttöä. 


Liete imettiin ylös geotekstiilituubeihin, jotka jätettiin kuivumaan lammen rantaan. 


– Nyt meillä on konsulttien kanssa mietintävaiheessa, ja yhteistyössä Hyvinkään Tieluiskan ja Kekkilän kanssa kokeilussa reseptejä, miten rakennamme lietteestä kasvualustoja.


– Pyrimme, että kaikki massat hyödynnetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaan täällä ja myös muualla Vantaalla, Kivimäki jatkaa. 


– Massoja tullaan käyttämään maastonmuotoiluun, erilaisiin täyttöihin ja uusien 
istutusten kasvualustoihin. Mahdollisesti myös reittilinjauksiin kuten metsässä sijaitsevien reittien reuna-alueiden viimeistelyyn, maisema-arkkitehti Taina Tuominen FCG:ltä kertoo. Tuominen on vastannut FCG:llä projektista, jossa on toteutettu Ankkapuiston rakennesuunnitteluja ja muun muassa lampien ruoppauksen suunnittelu.

Ekokylä Laukaaseen

Leppäveden rantamaisema Vuonteen kylässä 20 kilometrin päässä Jyväskylästä on tulevaisuudessa paikka ekologiselle elämälle. Laukaan kunta suunnittelee alueelle ekokylää, jossa yhdistyvät vähähiiliset palvelut, asuminen, kiertotalous ja yritystoiminta. 


Ajatus ekokylästä sai alkunsa isoista rakenteellisista muutoksista. Luonnonvara­keskus Luken kasvinjalostusyksikkö ja Laukaan varavankila ovat lopettamassa toimintaansa Vuonteella. 


– Vapautuvat tilat ovat ekokylälle sopivat, nyt yritämme saada niihin uutta toimintaa, yrityshautomoita ja kiertotalousyrittäjiä. Samaan aikaan Vuonteelle on valmistunut iso investointi, elokuussa toimintansa aloittanut Satavuon koulu, jonka teemana on ekologisuus, hankepäällikkö Antti Tourunen Laukaasta kertoo. 


Alueelle suunnitellaan myös ekologista asumista. Tulevaisuudessa 15-20 perhettä asuu puurakenteisissa energiapiheissä taloissa. Kylästä löytyisivät niin yhteiset etätyötilat, yhteiskäyttöauto, runsaasti palstaviljelytilaa ja jopa kaikkien yhteinen maakellari.


– Vuonteelle muuttaakseen ei tarvitse omistaa kaikkea. Kylässä olisi myös kaikille yhteinen ranta ja rantasauna, Vuonteen yleissuunnitelmasta FCG:llä vastannut kaupunkikehitysjohtaja Arja Sippola kuvailee.


– Nyt neuvottelemme yrityskonsortiosta, joka tulisi Luken tiloihin. Syksyllä järjestämme ennakkokyselyn asuinalueesta. Ekokylä etenee kaavoitusprosessin kautta. Muutamia vuosia menee, että kylä on pystyssä, Tourunen sanoo. 

Snapshot 119

Laukaan Vuonteelle suunnitellaan vähähiilistä ekokylää, jossa perheet asuvat energiapiheissä puutaloissa.

FCG tarjoaa ja kehittää 
kiertotalouspalveluita 
kunnille


Meiltä löydät osaamista seuraavilta osa-alueilta:

  • Kiertotalouden strategiat sekä 
    tiekartat kunnille ja kaupungeille 
  • Materiaalitehokkaat infrahankkeet
  • Pilaantuneiden maiden ja 
    rakennusjätteiden hyötykäyttö 
    sekä niihin liittyvät ympäristö­lupahakemukset
  • Korjaus- ja uudisrakentamisen 
    elinkaariarvioinnit. 
Dsc0334

– Pyrimme, että kaikki massat hyödynne­tään Ankkapuistossa tai muualla Vantaalla, Juha Kivimäki kertoo. 


teksti Katariina Kääpä
kuvat Semi Salmikannas
mallinnus Risto Ala-aho

kiertotaloustimantti

Lisää aiheesta