2/2018

Blominmäen puhdistamo rakentuu 10 hehtaarin luolastoon

1.9.2018

– Vedenpinta tulee 15 metriä päidemme yläpuolelle, Jukka Yli-Kuivila sanoo ja osoittaa pimeän luolan kattoa. 


Seisomme Espoon Blominmäen tulevan jäteveden­puhdistamon ilmastus­altaassa – valtavassa kallioluolassa kahdeksan metriä merenpinnan alapuolella.

Blominmäkeen rakentuu uusi jätevedenpuhdistamo maan alle louhittuihin kallioluoliin. Vuoden 2022 alussa se korvaa nykyisen Suomenojan puhdistamon ja puhdistaa 400 000 asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Kirkkonummelta, Siuntiosta ja Länsi-Vantaalta. 


Blominmäestä tulee Suomen toiseksi suurin jätevedenpuhdistamo. Vain Viikinmäki Helsingissä on sitä isompi. Jo nyt rakennusvaiheessa Espoossa varaudutaan puhdistamokapasiteetin kasvuun. Vuonna 2040 Blominmäki käsittelee 550 000 asukkaan jätevedet, mikä tarkoittaa vuorokaudessa 150 000 kuutiometriä vettä.


Mutta tähän on vielä matkaa. Sukelletaan HSY:n projektijohtajan Jukka Yli-Kuivilan kanssa takaisin maan alle. Luolien louhinta valmistui alkuvuodesta. Noin kolmen vuoden louhintaurakan aikana espoolaista kallioperää nousi ylös miljoona kuutioita. Luolastoa on noin 10 hehtaarin alueella ja hallien, käytävien ja tunnelien yhteispituus on kuutisen kilometriä.


– Nyt olemme tulopumppaamossa. Taustalla näkyy paineseinä. Siihen tulee 1,5 metriä vahvasti raudoitettua betonia, Yli-Kuivila kertoo eräässä luolassa.


– Tuossa näkyy pumppujen imuputkia. Ne ottavat vettä tulotunnelin puolelta, joka sitten pumpataan 30 metriä ylös 10 metriä merenpintaa korkeammalle. Sieltä vesi menee omalla painollaan läpi käsittelyprosessin ja purkautuu merelle.


Taustalla näkyy rakennustelineitä ja ympärillä miehiä töissä, sillä paineseinä on vasta rakenteilla. Puhdistamon rakennustyöt pääsivät alkamaan tänä keväänä ja ne kestävät vuosia.

FCG mukana alusta alkaen 

Blominmäki valikoitui jätevedenpuhdistamon rakennuspaikaksi syrjäisen sijaintinsa ja sopivan kallioperänsä ansioista. FCG on ollut mukana puhdistamoprojektissa alusta alkaen. Jo muun muassa laatimassa sijoituspaikkavertailuja, kun Espoo pohti, mihin uusi puhdistamo rakennettaisiin.


– Olemme myös tehneet hankesuunnittelun, laatineet yleissuunnitelman ja toimimme projektin pääsuunnittelijana. Vastaamme puhdistamon laitosteknisestä suun­nittelusta ja luolaston 3D-mallinnuksesta, hankkeesta vastaava toimialajohtaja Kalle Kiisto FCG:ltä kertoo.


– Kokoluokaltaan tämä on 400 miljoonan euron hanke ja Suomen kaikkien aikojen suurimpia ympäristöinvestointeja, Kiisto jatkaa.


Hänen ohellaan Blominmäen parissa työskentelee FCG:llä noin tusinan hengen tiimi. Viime kuukausien aikana suunnittelijoiden työpöydällä on ollut esimerkiksi putkistojen ja kanavistojen suunnittelua, laite-erittelyitä hankintoja varten ja muuta tarkempien detaljien suunnittelua.


– Puhdistamon tilasuunnittelu tehdään 3D-tietomallintamalla. Haasteena työssä on rakentaminen kallion sisällä suljetussa tilassa, missä katto ja seinät ovat joka puolella vastassa. Kun kallio on kerran louhittu, lisää tilaa ei saa, vaan kaikki pitää saada mahtumaan, Kiisto sanoo.

Lietteestä sähköä ja lämpöä

Puhdistamon maanpäällinen osa näyttää tällä hetkellä valtavalta sorakentältä. Sinne nousevat lietteen ja siitä tuotetun biokaasun käsittelytilat kuten kaksi kaasukelloa sekä hallintorakennus ja sata metriä korkea piippu. Kaikki muut prosessitilat sijaitsevat luolissa.


Jätevesi puhdistetaan monivaiheisessa biologis-kemiallisessa prosessissa.


– Puhdistamoon on valittu tehokas ravinteiden poistoon tarkoitettu käsittelytekniikka, joka on hyväksi ja toimintavarmaksi havaittu, Kiisto kertoo.


– Perinteisen perusaktiivilietelaitoksen perässä on vielä typenpoistonsuodatus ja mikrosuodatus 18 mikrometrin reikäkoolla, millä saadaan fosforin ja kiintoaineen poisto varmistettua, Yli-Kuivila jatkaa.


Puhdistuksen yhteydessä jätevedestä poistetaan lietettä, joka mädätetään. Mädättämössä tuotetusta biokaasusta tuotetaan lämpöä ja sähköä.


– Tavoite on, että saamme tuotettua kaiken tarvitsemamme lämmön ja sähköä vähintään puolet omasta tarpeesta. Mädätyksen jälkeen liete kompostoidaan Ämmäs­suolla ja siitä jalostetaan multatuotteita. Näin saadaan lietteen ravinteet käyttöön, Yli-Kuivila jatkaa.


Kun Blominmäki valmistuu, siellä puhdistetaan jätevesiä pitkään.       


– Puhdistamon käyttöikä on pari sataa vuotta. Koneita pitää toki vaihtaa, ensimmäisiä jo 10–15 vuoden jälkeen. Ensimmäinen iso laajennus saattaa tulla eteen 2050 tai aikaisemminkin, jos osa Helsingin jätevesistä käännetään tänne, Yli-Kuivila kuvailee. 

Katso videolta, miltä Blominmäen rakennustyömaalla näyttää maan alla ja päällä. 

Blominmäen jätevedenpuhdistamo

  • parhaillaan rakenteilla, valmistuu 2021
  • käsittelee yli 500 000 asukkaan jätevedet
  • toteutus maan alle luolatiloihin, joissa louhittu 1 000 000 m3 kalliota
  • kustannusarvio 390 M€
  • toteutusmuotona projektinjohtourakka (YIT)
  • yhdistyy nykyisiin viemäreihin kalliotunneleilla
  • käsitellyt vedet johdetaan tunnelilla merenpohjan alla Suomenlahteen
  • syntyvästä jätevesilietteestä tuotetaan lämpöä ja sähköä
  • FCG mukana hankkeessa vuodesta 2006 asti
Brandphoto Fcg Premium 0320

Kymmenen hehtaaria luolastoja ja kuusi kilometriä tunneleita. Espoolaiseen kallioperään rakentuu parhaillaan puhdistamo, joka käsittelee lähivuosikymmeninä 550 000 asukkaan jätevedet. 


teksti Katariina Kääpä
kuvat Markku Lempinen


Lisää aiheesta