2/2018

Valkeakoski 2040

1.9.2018

Valkeakosken kulttuurihistoriallista tehdasmiljöötä


Valkeakoski on laatinut strategisen kehitys­­kuvan ohjaamaan kaupungin maapolitiikkaa ja kaavoitusta. Tavoitteena on tasa­painoinen kasvu ja eheä, taloudellinen kaupunkirakenne.


Valkeakoskella lähdettiin ensin valmistele­maan koko kaupungin strategista yleiskaavaa, mutta kun kaavoitusprosessin jär­­jes­tämistä ja pitkää kestoa mietittiin, päädyttiinkin strategiseen kehityskuvaan.


– Oli tarve päästä tuloksiin kohtuuajassa, haluttiin keskittyä kaupungin kehityksen kannalta olennaisimpiin asioihin ja haluttiin järjestää vuorovaikutus innovatiivisemmin ja taloudellisemmin kuin virallisessa kaavaprosessissa, perustelee kaupungin kaavoituspäällikkö Alf Lindström.


Kehityskuva on tarkistettavissa valtuustokausittain tai jos yhteiskunnan rakenne­muutos sitä vaatii.

Hyvinvointi keskiössä

Valkeakosken kehityskuvassa hyvinvointi on nostettu esiin kokonaisvaltaisemmin kuin kaavoituksessa on tapana tehdä.


– Jos ajatellaan vaikka asemakaavaprosessia, niin kyllä hyvinvointi sielläkin on taustalla, hyvää elämää tavoitellaan, mutta asiaa ei avata samalla tavalla. Nyt oli otollinen aika puhua hyvinvoinnin osatekijöistä, etenkin kun Valkeakoski on rakennemuutospaikkakunta.


Lindströmin mukaan hyvinvoinnin kannalta keskeistä on, että kaupungin rakenne pidetään tiiviinä ja taloudellisesti kestävänä. Siihen on Valkeakoskella hyvät perinteet.


– Sen sijaan, että rakennettaisiin hajalleen ja käytettäisiin rahaa liikenneväyliin ja muuhun infraan, resurssit keskitetään taajama-alueelle. Silloin ylijäämä voidaan satsata ympäristön laatuun ja lähipalveluihin – eli hyvinvointiin.

Historia vahvuutena ja haasteena

Sama periaate toimii rakennetun ympäristön kulttuuriarvojen suojelussa – siihen on mahdollisuus, kun ”pakka pidetään kasassa”, Lindström toteaa.


– Mutta joka tapauksessa on tarve rakentaa lisää, ja joskus se merkitsee ristiriitaa vanhan ja uuden välillä. Jos vanhaa joudutaan purkamaan, uuden pitää olla laadukasta, kuten tulevassa eteläisessä keskustassa.


Eteläinen keskusta on rakennettu 1960–70-luvuilla, jolloin kaupunkirakentamisen tavoitteet olivat toiset kuin nyt.


– Alue ei enää toimi eikä siellä ole juuri asukkaitakaan. Ympäristöä leimaavat autot, pysäköinti ja liikenne. Purkamiseen oli valmius, sillä sellaiseenkin on teollisuuspaikkakunnalla totuttu, Lindström sanoo. 


Tilalle tulee omaleimainen yli tuhannen asukkaan kaupunginosa. – Lähes käyttämättä ollut kanavan ranta otetaan haltuun urbaanilla rakentamisella ja sidotaan pohjoiseen keskustaan kävelysillalla. Ympäristö rakennetaan ennen kaikkea jalankulkijan ehdoilla. 

Vuorovaikutteista suunnittelua

Kehityskuvaa laadittiin rinnakkain kaupunkistrategian kanssa. Kaupunkistrategia­työssä osallistettiin etenkin päättäjiä ja keskeisten sidosryhmien edustajia, kehityskuvatyössä myös kaupunkilaisia.


Kehityskuvaa työstettiin kierroksittain, kuunnellen ja testaten ideoita monien pöytien ääressä, kertoo projektipäällikkö, arkkitehti SAFA Mari Seppä FCG:ltä.


– Aluksi oli kaksi hahmomaista suunnitelmavaihtoehtoa, joista edettiin askel askeleelta kohti yhtä strategista näkemystä. Kaupunkilaisille järjestettiin tulevaisuustyöpaja ja päättäjille pelityöpaja, myös nettikysely tehtiin. Ideoinnin ja kommentoinnin lisäksi vuorovaikutuksen tarkoituksena oli sitouttaa eri tahoja strategiaan ja tehdä maankäytön suunnittelua tutuksi, Seppä kuvaa prosessia.


Kaupunginvaltuuston hyväksymän kehityskuvan on tarkoitus ohjata kaupungin maapolitiikkaa – joka ohjaa oikeusvaikutteisten yleiskaavojen ohjelmointia ja laatimista. Kehityskuvan periaatteita jalkautetaan toteutussuunnitelmalla ja budjetoiduilla ohjelmilla.


Valkeakoski1


Maankäytön strategisen kehityskuvatyön lopputuotos on tiivis raportti, jonka tärkein sivu on kehityskuvakartta. Kehityskuvakartan kanssa samassa mittakaavassa tehtiin yllä oleva hyvinvoinnin ja matkailun teemoihin pureutuva oma teemakarttansa.

Kulttuuriympäristö ja sen arvot

Vuonna 2016 FCG laati Valkeakoskelle keskustaajaman rakennetun kulttuuri­ympäristön selvityksen. Selvitys perehdytti työryhmän Valkeakosken historiaan
ja kaupunkikuvaan sekä antoi hyvät lähtökohdat strategisen kehityskuvan tekemi­selle.


Alueen rakennettua ympäristöä ja sen arvoja tarkasteltiin osana kaupungin kehitystä.


– Kaupungin henkeen ja toimintakulttuuriin ovat vaikuttaneet niin alueen teollinen historia kuin teollisuusjohtajien persoonat ja heidän vaikutusvaltansa. Tämä näkyy ilmeiltään yhtenäisinä ja laadukkaina asuinalueina sekä runsaina liikunnan ja kulttuurin paikkoina, toteaa selvityksen asiantuntijatyön pääosin tehnyt arkkitehti Minttu Kervinen FCG:ltä.


Hankkeessa Valkeakosken kaupunki ja FCG työstivät yhdessä kriteeristön, jonka avulla määritettiin rakennusten ja osa-alueiden arvot. Suosituksissa tuotiin esiin kohteiden vaalittavat piirteet.

20161006 175409 9069

Kun suunnitellaan tulevaisuutta, pelityöpajat auttavat hahmottamaan tilannetta, myös vuorovaikutus kasvaa, toteaa Mari Seppä.


teksti Paula Böhling
kuvat Rami Aapasuo ja FCG:n kuva-arkisto


Lisää aiheesta