2/2018

Tehdäänkö kunnassa oikeita asioita? Entä tehdäänkö asiat oikein? Miten palvelut järjestetään?

1.9.2018

Näitä kysymyksiä kysytään Suomen kunnissa tänä ja ensi vuonna tiuhaan, kun kunnille tulee velvollisuus raportoida taloustiedot automaattisesti yhteisten JHS-luokitusten mukaisesti Valtiokonttorin ylläpitämään palveluun. 


Raportoinnin muutoksen oli tarkoitus astua voimaan vuoden 2020 alussa, mutta soten viivästyminen vaikuttanee aikatauluun. Muutoksen myötä siirrytään tehtäväluokituksen mukaisesta raportoinnista palveluluokituksen mukaiseen raportointiin. Automatisoidun tiedonsiirron tavoitteena on saada tieto päättäjien käyttöön entistä nopeammin ja tehokkaammin.


– Pakollinen muutos avaa kunnille mahdollisuuden kehittää ja tehostaa toimintaansa, johtaja Tiina Larsson FCG:ltä sanoo.


– Olen itse toiminut kunta-alalla pitkään, viimeiset kaksitoista vuotta Keravan kaupungin kasvatuksen ja opetuksen toimialajohtajana. Näin selvästi haasteet taloustiedon luotettavuudessa ja sen hyödyntämisessä, Tiina Larsson jatkaa.


Keravalla on tehty tiedolla johtamista ja palvelujen tuotteistamista jo pitkään. Vuonna 2017 kaupunki oli mukana valtiovarainministeriön Kuntatieto-ohjelmaan liittyvässä pilottihankkeessa. Tiina Larsson vastasi silloin sekä pilotista että koko kaupungin tiedolla johtamisen kehittämishankkeesta. Pilotti kohdentui kasvatuksen ja opetuksen toimialan tuotteistukseen, kustannuslaskentaan ja raportointiin. Tavoitteena oli parantaa tiedon laatua, tehostaa sen käyttöä palvelujen järjestämisessä, päätöksenteossa sekä sisäisessä ja ulkoisessa raportoinnissa.


Keravan pilotti valmistui joulukuussa 2017, ja kaupunki pääsi sen aikana vaikuttamaan myös tuleviin JHS-suosituksiin. Hanke toi osaamista, jonka avulla muutokseen on helpompi valmistautua. Se merkitsi Tiina Larssonille itselleenkin uusia haasteita. Hän aloitti keväällä FCG:n Johtaminen ja ohjelmistot -liiketoimintaryhmässä vastuualueenaan tiedolla johtaminen kunnissa ja vastaa mm. siihen liittyvistä verkostohankkeista. 


– Kaikki kuntapäättäjät ovat yksimielisiä tavoitteista: kuntalaisille halutaan tarjota kustannustehokkaita ja vaikuttavia palveluja. Keravan pilotti näytti, että palvelu­prosessien läpimenoajat voivat parantua, päätöksenteko nopeutua ja kumppanuuksien solmiminen tehostua. Palveluista saadaan laadukkaita, toistettavia ja niiden jatko­kehitys helpottuu, Tiina Larsson summaa.


Tiedolla johtamisen verkostohanke on tehokas tapa käynnistää palvelutoiminnan kehittäminen kunnassa. Kunta saa verkostohankkeessa askelmerkit muutokseen ja palvelutuotannon kehittämiseen tuotteistuksen ja tuotekustannuslaskennan keinoin. Hankkeeseen osallistujat tulevat erikokoisista kunnista, tutustuvat toisiinsa, verkostoituvat ja näkevät uusia toimintatapoja, vaikka haasteet ovatkin lähtökohtaisesti samoja. 


Ensimmäinen tiedolla johtamisen verkostohanke eli Tijo pyörähti käyntiin kesäkuussa. Mukana ovat mm. Salo, Kuopio ja Riihimäki. FCG ja Kuntaliitto vastaavat yhdessä Tijo-hankkeiden toteutuksesta. 

Kyllä tässä työtä riittää

Yksi ensimmäisen Tijo-verkostohankkeeseen osallistujista on Riihimäen kaupungin talousjohtaja Kari Ora.


– Tiedolla johtamisessa on meillä Riihimäellä vielä aika lailla tekemistä. Kun taloustiedon raportointi uudistuu valtakunnan tasolla, on hyvä tarkastella palvelutuotantoa. Verkostohanke sattui hyvään saumaan, ja saamme nyt sparrausapua toteutukseen. 


– Tuskailu reaaliaikaisen tiedon kanssa ja varsinkin tietojen yhdisteltävyys ovat arkipäivää. Meille verkostohanke on nyt mahdollisuus parempaan. Näkökulma kannattaa kääntää siihen, miten muutoskohdasta voidaan hyötyä. Valtio toimii tässä mukavasti vauhdittajana, Kari Ora sanoo.

Perässähiihtäjän etu

Kari Ora on ensimmäistä kertaa mukana verkostohankkeessa Riihimäen edustajana. Kun muut pohtivat samoja asioita tai ovat niitä ehkä jo pohtineetkin, on mahdollisuus oppia muiden kokemuksista 


– Eri taustasta tulevat ihmiset, osallistujien laaja-alainen kokemus, näkemyksellisyys ja keskustelut, Kari Ora listaa odotuksiaan. 


Tietoa täytyy tuottaa sen mukaan, kuka sitä tarvitsee. Luottamustoimen haltija tarvitsee erilaista tietoa kuin operatiivisen tason tekijä. Myös eri lähteistä tulevan tiedon yhdistäminen on tällä hetkellä vielä vaikeaa. 


Järjestelmiä kehitetään vielä ja kaikki kiteytyykin viime kädessä raportointiratkaisuun. Sen kun pitäisi taipua kaikkiin tarpeisiin. Nyt tarvitaan vielä käsityötä, jotta tieto olisi käyttäjälleen oikeassa muodossa. Valtionhallinnon ohjaava rooli on hyväksi, jotta tulee vertailtavuutta.


Riihimäki on käynnistänyt oman tarkastelun suhteessa valtakunnalliseen JHS-suositukseen. Palveluluokitukset ovat varsin karkeita, ja Kari Ora olettaakin, että Riihimäellä niissä mennään tarkemmalle tasolle. Prosessissa syntyvien tuotteiden määrää hän ei käy arvioimaan.

Vinkkeli tulevaan

Tulevan, vielä lopullista päätöstä vailla olevan maakuntauudistuksen jälkeen kunnille jää sekä omia vastuualueita että rajapintoja maakunnan kanssa. Yksi laajimmista on hyvinvoinnin edistäminen, joka käsittää sivistyksen ja opetuksen sekä vapaa-ajan toiminnot. Palvelutuotantoa on tarpeen miet­­tiä ja kehitystyölle on jatkuva tarve. Ja nimenomaan niin, että näkökulma on tiukasti tulevassa. 


Kun verkostohankkeen ensimmäinen kokoontuminen on kallistunut iltapäivän puolelle, Kari Ora olettaa, että koulutta­jien vahvasta osaamisesta tuote- ja palvelusparrauksessa on Riihimäelle eniten hyötyä. Pitääkö oletus paikkansa vai nouseeko joku muu sisältö vielä tärkeämmäksi, selviää ensi keväänä, kun Tijo päättyy.


Laakoli3

Verkostohanke on mahdollisuus parempaan palvelutuotantoon, toteaa Riihimäen kaupungin talousjohtaja Kari Ora.

Tiedolla johtamisen verkostohanke Tijo

  • Tuotteistus, tuoterekisterin muodostamine
  • Tuotteet ja JHS 200 -palveluluoka
  • Tuotekustannuslaskenta
  • Ulkoisen ja sisäisen raportoinnin tarpeet
  • Verkostovuorovaikutus myös sähköisen alustan kautta
  • Kuntakohtaisten sparrausten määrä sovittavissa
  • Seuraava Tijo käynnistyy syksyn 2018 aikana.
Istock 592680408 Istock 810206880


teksti Kirsi Klaile
kuvat Semi Salmikannas, FCG:n kuva-arkisto



Lisää aiheesta