2/2018

ITE-menetelmä – loikka parempaan laatuun ja toiminnan kehittämiseen

1.9.2018

FCG:n ITE-menetelmä on laadunhallinta­järjestelmien kuopus – ei ikänsä puolesta, vaan sen helppouden, jolla organisaatiot ja työyhteisöt pääsevät kehittämään toimin­tansa laatua.


Laatu kuvaa sitä, mikä koetaan hyvänä tuotteessa tai palvelussa. Kun oikeat asiat tehdään oikein, puhutaan laadusta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa laatu tarkoittaa palvelujen kykyä vastata asiakastarpeeseen vaikuttavasti, säännösten mukaisesti ja kustannustehokkaasti.


Kaiken kehitystyön alku on oman toiminnan, tuotteiden tai palvelun arviointi, johon organisaatiossa työskentelevät osallistuvat. Juuri näin on myös ITE-menetelmässä: oma henkilöstö kartoittaa ensin nykytilan.


– Työyhteisön jäsenet ovat avainasemassa, kun arvioidaan toimintaa, onnistumisia ja mahdollisia pulmakohtia. Kaikkien äänen pitäisi kuulua. Esimiehillä esimerkiksi saattaa olla aivan eri käsitys kuin työntekijöillä. Pelkkä asiakaspalaute ei riitä kertomaan haasteista, ITE-menetelmästä vas­taa­va asian­tuntija Elisa Snicker FCG:ltä sanoo.


ITE-arvioinnin kohteena ovat arjen laadunhallintaan liittyvät asiat kuten esimerkiksi onko toiminta suunnitelmallista, vastaako johtaminen tavoitteita, viestitäänkö riittävän selkeästi. Menetelmä painottaa arvioivaa ja kehittävää työotetta, prosessien näkyväksi tekemistä, dokumentointia ja toimintatavoista sopimista.

Organisaatiota tarkastellaan kokonaisuutena

ITE-menetelmä ei arvioi yksittäisen työntekijän työpanosta, vaan organisaatiota tai työyhteisöä kokonaisuutena. Jos työyhteisön näkemyksissä on suurta hajontaa jollakin osa-alueella, lähdetään pohtimaan syitä. Aiheesta keskustellaan, sovitaan yhteisesti keskeisimmät kehittämistarpeet ja lopuksi kirjataan keinot, joilla toimintaa kehitetään. Käytännönläheinen prosessi avaa silmät ja auttaa oivalluksiin.


– ITE-menetelmässä tavoitellaan pieniä askeleita oikeaan suuntaan. Tarkoitus ei ole korjata mahdollisia puutteita kerralla vaan prosessinomaisesti. On tärkeää, että kehitystavoitteet syntyvät yhteisen näkemyksen pohjalta. Jos asiat tulevat ylhäältä annettuina, sitoutuminen jää usein vaatimattomaksi. Toisaalta haluan myös korostaa, että ITE-menetelmässä myös onnistumiset nousevat hyvin esiin. Keskustelujen aikana saa myös iloita, Elisa Snicker sanoo.


Kuntaliitossa aloitettiin ITE-menetelmän kehittäminen 90-luvulla yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja laadunhallinnan asiantuntijoiden kanssa. Menetelmä on ollut käytössä jo 25 vuotta ja se siirretään nyt sähköiselle alustalle. Samalla lomakkeistoa päivitetään. Tarkoituksena on sitoa ITE-menetelmä jatkossa entistä tiiviimmin omavalvontasuunnitelmaan.


– ITE-menetelmä on palvellut hyvin ja vastannut sille asetettuihin tavoitteisiin. Myös käyttäjäkunnan tasainen kasvu kertoo tarpeesta ja onnistumisesta. Lähtökohdiltaan ja rakenteeltaan menetelmä taipuu monille aloille ja erilaisiin ympäristöihin. Uskon, että perusteellisesti uudistettu käyttöliittymä on jatkossa vastaus nykykäyttäjien toiveisiin, pitkään kehitystyössä mukana 
ollut Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuija Savolainen sanoo


ITE-menetelmän oikeudet siirtyivät keväällä FCG:lle. Se täydentää yrityksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarjontaa, johon voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.sotetieto.fi.

Tiedon keräämisestä tiedolla johtamiseen – sotetieto.fi-sivusto on avattu

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos on meneillään eikä loppu ole vielä näkyvissä. Aiemmin jaetut toiminnot organisoidaan lähitulevaisuudessa suuriksi monitoimijaisiksi kokonaisuuksiksi. Tietoa tarvitaan resurssien optimaalisesta mitoituksesta, palveluiden käytön volyymistä, syistä, sisällöstä ja käytetyistä resursseista.


Johtamisessa selkeästi jäsennelty, nopeasti saatava tieto on edellytys.


FCG:llä on useita työkaluja tiedon analysointiin ja jalostamiseen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Näistä työkaluista kerromme 
uudella sotetieto.fi-sivustolla. 


Julkaisemme lisäksi alan uutisia, esittelemme toteutuneita projekteja ja koulutuksia, joihin voit myös 
ilmoittautua sivustolla. 


Muista myös tutustua sote­asian­tuntijoiden blogiin!

teksti Kirsi Klaile
kuvat Markku Lempinen               


Lisää aiheesta