1/2019

Vetovoimaisia yritysalueita kaupunkiseuduille

1.3.2019

Suomessa on vireillä lukuisia hankkeita uusien yritysalueiden perustamiseksi ja olemassa olevien uudistamiseksi. Kuinka yritysten tarpeet yhdistetään muihin maankäytön tarpeisiin? Miten sovitetaan yhteen maankäyttö,  asuminen, liikenne, palvelut ja elinkeino­toiminta, varsinkin jos kohde sijaitsee  useamman kunnan alueella?


– Jotkut kaupungit ja kaupunkiseudut tässä onnistuvat, mutta monesti resurssit ja osaaminen hukkuvat osaoptimointiin. Ongelmana voi olla myös elinkeinotoimijoiden ja maankäytön suunnittelijoiden vuorovaikutuksen puute ja vähäinen yhteistyö. Näistä syistä yhteinen tahtotila jää muodostumatta, yhteistyöhön ei sitouduta eikä suunnitelmia viedä käytäntöön, toteaa valtakunnallisen MAL-kehittämisverkoston projektipäällikkö Tero Piippo Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymästä. 


Yksi valtakunnallisen MAL-verkoston hankkeista vuonna 2018 oli ”Tulevaisuuden kaupunkiseutujen yritysalueiden kehittäminen”, jossa konsulttina toimi FCG.


Tietoa ja työkaluja suunnittelun avuksi

MAL-yritysaluehankkeen ytimessä olivat maankäytön suunnitteluprosessin kehittäminen ja yhteyden vahvistaminen elinkeinopolitiikkaan.


– Tavoitteena oli tunnistaa yritysalueiden kehittämisen hyviä käytäntöjä ja pullonkauloja sekä tuottaa mallinnettuja toimintatapoja ja arviointityökaluja, kertoo projektipäällikkö Pauli Santala FCG:ltä


Hankkeessa menetelminä olivat kirjallisuusanalyysi, MAL-verkoston jäsenseuduille tehty kysely sekä neljän yritysalueen tarkempi analyysi ja sparraus, jossa hyödynnettiin ryhmähaastatteluja ja työpajoja. 


– Hyödyllinen tieto oli muun muassa se, miten kunnat kykenevät myös keskinäiseen yhteistyöhön ja kuinka valtavia aluetalouden vaikutukset voivat olla, jos kehittämisestä päästään yhteisymmärrykseen, Tero Piippo sanoo.


– Esimerkiksi Hämeenlinnan Moreeni ja Janakkalan Rastikangas muodostavat yhteisen kasvavan yritysalueen, joka on valtakunnallisestikin merkittävä. Alueen toimialaprofiili on monipuolinen sisältäen tuotannollisia toimijoita ja logistiikkaa sekä näitä tukevia yrityspalveluja. Lisäksi alueella huomioidaan moderni kiertotalous. 


Piippo uskoo, että uuden tiedon ohella myös hankkeessa kehitetty strateginen työkalu on hyödyksi, kun yritysalueita lähdetään kehittämään. – Alueiden pitää nyt ottaa koppi asiasta ja hyödyntää tuotoksia. 



Yritysalueiden kehittämisen checklist

Piipon mainitsema työkalu on Excel-pohjainen tarkistuslista. Siinä yritysalueen kehittämistoimet on jaettu kolmeen vaiheeseen: kehittämisen käynnistäminen, suunnittelu sekä alueen toteutus ja toiminta. Jokaisella vaiheella on 13 onnistumiskriteeriä, jotka määriteltiin haastattelujen ja työpajojen pohjalta


Jos katsotaan vaikkapa suunnitteluvaihetta, niin sieltä löytyvät muiden muassa seuraavat kriteerit: ”sidosryhmät osallistettu ja seudullinen ohjaus varmistettu”, ”alueen tavoiteltu profiili ja luonne määritelty”, ”investointi- ja rahoitussuunnitelma olemassa” ja ”palvelutarve arvioitu”


Malli laskee yritysalueen onnistumisen edellytykset sen pohjalta, kuinka kriteerit on huomioitu. Onnistumisen edellytykset ovat toimivuuden näkökulmasta ”hyvät”, jos 50–75 % kriteereistä toteutuu, ja ”erinomaiset”, jos kriteereistä toteutuu yli 75 %, esittelee mallin kehittäjä Jan Tvrdý FCG:ltä


Työkalulla voi arvioida yleispiirteisesti myös alueen kannattavuutta sekä selviytymis- ja sopeutumiskykyä yllättävissä muutostilanteissa.


– Yritysalueiden suunnittelun ja kehittämisen tulee olla ennen kaikkea joustavaa. Silloin pystytään reagoimaan yritysten tarpeiden ja seudun elinkeinorakenteen muutoksiin, mikä turvaa ja lisää alueen elinvoimaisuutta, Pauli Santala tiivistää.



GigaVaasa esimerkkikohteena 

Maankäytön ja yritysalueiden suunnittelussa on paljon mahdollisuuksia digitaalisten alustojen ja ratkaisujen hyödyntämiseen. Digitaalisuus helpottaa esimerkiksi suunnitteluversioiden yhtäaikaista hallintaa, tiedon jakamista ja vuorovaikutusta sekä projektin dokumentaatiota.


Tiedon hallinta ja helpon työkalun tarve korostuivat varsinkin GigaVaasan maankäyttöhankkeessa. GigaVaasa on joulukuussa 2016 käynnistynyt hanke, jonka tavoitteena on synnyttää akkuosaamisen ja -valmistuksen keskittymä Vaasan seudulle. 


– Maankäytön kehittäminen tällä Vaasan ja Mustasaaren yhteisellä suurteollisuusalueella sujui ripeästi ja onnistui hyvin. Alueen kaavat saivat lainvoiman joulukuussa 2018, jolloin päästiin konkretiaan sekä markkinoinnissa että neuvotteluissa akkutehdastoimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että sijoittumispäätöksiä voidaan julkistaa vuoden 2019 aikana, kertoo Vaasan kaupungin kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso.


Maankäyttöhankkeessa oli Korkealaakson mukaan erityistä se, että siinä valmisteltiin rinnakkain kuntien osayleiskaavoja, asemakaavoja, turvallisuusselvityksiä ynnä muita selvityksiä sekä toteutettiin YVA-prosessi.


– Selvityksiä ja tietoja pyrittiin hallinnoimaan siten, että lisääntyvä tieto olisi nopeasti eri osapuolten käytettävissä, linjausten ja päätösten tukena. Viranomaiset suhtautuivat menettelyyn kannustavasti, ja hanke toteutui suunnitellusti


– Tavoitteena on saada tuo vaivaton ja luonnollinen toimintatapa myös muihin vastaaviin hankkeisiin, mutta helpottaisi kovasti, jos toimintaa tukemassa olisi yhteinen tekniikka, Korkealaakso toteaa. – MAL-yritysaluehankkeesta saimme tulevia tilanteita varten esimerkkejä toimintapoluiksi. 

MAL-verkosto (2010–)


Valtakunnallinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen ja elinkeinotoiminnan (MALPE) kehittämisverkosto. Edistää jäsen­seutujensa MALPE-toimintoja ja MALPE-yhteistyötä


Keskeisiä tavoitteita: kaupunkien ja kaupunkiseutujen strategisen suunnittelun tukeminen, kaupunkiseutujen elinvoimaisuuden vahvistaminen.


Toimintatapoja: seminaarit, työpajat, kaupunkiseutujen sparraus, kehittämishankkeet


Verkostossa mukana: 18 kaupunkia ja kaupunkiseutua, liikenne- ja viestintä­ministeriö, työvoima- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristö­ministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Väylä (Liikenne­virasto), Suomen Kuntaliitto


Verkoston hallinnointi: Tampereen kaupunkiseudun kunta­yhtymä.
www.mal-verkosto.fi, www.kaupunkiseutu.fi

teksti Paula Böhling
kuva Kimmo Torkkeli


Lisää aiheesta