1/2019

Vaikutusten arvioinnit antavat tukea investointipäätöksiin

1.3.2019

Miten elämyskeskus vaikuttaa keskustan palveluverkkoon? Paljonko verotuloja voi monitoimiareena tuoda? FCG:n selvitykset etsivät vastauksiainvestointien kaupunki­talousvaikutuksiin.


Turku tähtää elämysten huipulle. Siellä on käynnissä massiivinen hanke, jossa Turun ratapihalle halutaan luoda Suomen suurin ympärivuotinen elämys- ja tapahtumakeskittymä.


195 000 kerrosneliön kokonaisuus sisältää monitoimiareenan, tapahtuma-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen sekä toimistojen, asuntojen ja majoitustilojen ra­ken­­tamista. Yhdessä viereisen Logomon kanssa Turun Ratapiha muodostaisi monipuolisen elämys- ja palvelukeskuksen kävelymatkan päähän ydinkeskustasta


Yksityisellä investointirahoituksella liikkeellä oleva hanke on edennyt kaavoitus­vaiheeseen. 


– Kaupunki hyväksyi kaavaluonnoksen viime huhtikuussa. Kesäkaudella järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voittaja ratkaistiin lokakuussa. Sen pohjalta on lähdetty työstämään kaavaehdotusvaihetta eteenpäin. Tavoite on, että kesään mennessä kaavaehdotus olisi valmis, Markus Salmela Turun Ratapihan Kehitys Oy:stä kertoo.



Palveluverkko­selvitys Turussa

Osana kaavoitusprosessia ratapihahankkeessa tehdään erilaisia taustaselvityksiä. Yhden niistä toteutti FCG viime syksynä.


– Arvioimme suunnitellun palvelu­ko­ko­naisuuden vaikutukset alueen palveluverkon kehitykseen, elinkeinoelämän toiminta- ja kehitysedellytyksiin ja palveluiden saavutettavuuteen, Taina Ollikainen FCG:ltä kertoo


Turun selvitys on hyvä esimerkki FCG:n palveluista erilaisten investointien taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi.


– Tarkastelemme tietyn hankkeen vaikutuksia aluetalouteen. Nämä selvitykset antavat tutkittua tietoa päätöksenteon pohjaksi, Ollikainen jatkaa. 
Turussa selvitys käynnistyi ratapihahankkeen lähtötilanteen kartoituksella


– Kävimme läpi tilaajan kanssa hankekohtaiset tiedot, mitä suunnitellaan ja miten paljon. Tarkastelimme yhdyskuntaraken­netta ja suunnittelutilannetta, mitä muita hankkeita on vireillä. Selvitimme kaupungin palveluverkon ja esimerkiksi miten nykyiset kaupan palvelut, ravitsemuspalvelut, majoi­tuspalvelut ja kulttuuripalvelut sijoittuvat suhteessa suunniteltuun hankkeeseen, Olli­kainen luettelee


– Palvelut, joita olemme tekemässä, keskittyvät tapahtumiin, liikuntaan, vapaa-aikaan ja kulttuuriin. Näiden kävijäpotentiaalin ja kaupallisen ostovoiman mitoittaminen ja ennustaminen vaatii monipuolista osaamista, Salmela jatkaa.
Selvityksen tulokset kertovat, että ratapihahanke mahdollistaa monipuolisen palvelukokonaisuuden, joka lisää Turun keskustan vetovoimaa. Lähialueen asutuksen, tapahtumissa kävijöiden ja matkailijoiden kysyntä mahdollistavat keskuksen suunnitellun liiketilan lisäyksen ilman, että se tuo haittaa olemassa oleville palveluille. Hanke päinvastoin vahvistaa Turun keskustan palveluverkkoa


– Kehitämme aluetta yhdessä kaupungin kanssa. Etsimme synergiaa Logomon ja Turun tulevan matkakeskuksen kehittämishankkeen kanssa. Profiloidumme kukin omiksi, toisiaan tukeviksi yksiköiksi, emmekä kilpaile keskenämme, Salmela kiteyttää.

Lappeenrannan monitoimiareena

Saavutettavuus 2


Lappeenrannassa perinteikäs Kisapuiston jäähalli on tullut käyttöikänsä päähän. Sen korvaajaksi suunnitellaan monitoimiareenaa, jolle on tarjolla kaksi sijaintivaihtoehtoa. Toinen on nykyinen Kisapuisto ja toinen ydinkeskustassa


Osana hanketta Lappeenrannan Toimi­tilat Oy tilasi FCG:ltä analyysin areenan yhteiskuntataloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.


– Teimme viime syksynä kaupunginvaltuustolle hankesuunnitelmaehdotuksen, jonka osaksi selvitys teetettiin. Selvitys avasi sekä meille itselle että päättäjille silmiä, millaisia mahdollisuuksia ja eroja näillä kahdella vaihtoehdolla voisi olla, Mikko Hietamies Lappeenrannan Toimitilat Oy:stä kertoo


Analyysissa tutkittiin esimerkiksi hankkeen vaikutuksia työllisyyteen ja verotuloihin sekä rakentamisen että käytön aikana. Työssä käytettiin muun muassa FCG:n SYVA-arviointimallia, jolla lasketaan sijoittuvien yritysten aluetaloudellisia vaikutuksia.


– Veroaste on yksi mallin lähtötiedoista. Kun mukaan syötetään Tilastokeskuksen panos-tuotosmallin mukaiset, toimialakohtaiset työpanoskertoimet, voidaan laskea paljonko esimerkiksi miljoonan euron investointi tietyllä toimialalla lisää työllisyyttä ja verotuloja, Taina Ollikainen kuvaile


Lappeenrannan analyysi kertoo, että monitoimiareenan sijoittuminen keskustaan voisi tuoda merkittävästi enemmän hyötyjä vanhaan sijaintiin verrattuna. Esimerkiksi areenan rakennusvaiheen työllisyysvaikutukset olisivat 1 300 henkilötyövuotta, kun Kisapuistossa ne olisivat 510 henkilötyövuotta. 


– Monitoimiareenan rakennuskustannukset ovat kummassakin paikassa lähes samat.
Keskustavaihto sen sijaan vaatii erilaiset perustamistyöt ja erilaista infraa, mistä tulee jonkin verran lisäkustannuksia, Hietamies kertoo


– Teetetty analyysi puoltaa keskustavaihtoehtoa. Siellä on luontevat liikenneyhteydet ja olemassa olevaa väestöä enemmän kuin Kisapuistossa. Analyysi on kuitenkin vain tietynlainen oletus siitä, mitä tulisi tapahtumaan eri vaihtoehdoissa, hän jatkaa


Hankkeen seuraava vaihe on nyt käynnistymässä.


– Selvitämme investointi- ja rahoituskonsultin kanssa, millainen toteuttamiskelpoinen rahoitusmalli ja konsepti hankkeelle voitaisiin löytää, jotta areena saataisiin jossakin vaiheessa pystyyn, Hietamies kertoo


Alkuperäinen tavoiteaikataulu areenalle on vuosi 2021, se vaikuttaa Hietamiehen mukaan kunnianhimoiselta.


– Toisaalta vanhan jäähallin kunnossa on riskejä, mikä painaa vaakakupissa. 
Valtuusto on myös linjannut, että meidän pitää tutkia olemassa olevan jäähallin peruskorjaus. Myös se vaihtoehto kulkee rinnalla.

teksti Katariina Kääpä
visualisointi PES-Arkkitehdit Oy 
kartta FCG


Lisää aiheesta