1/2019

Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäisille

1.3.2019

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä toteutettiin vuosina 2017–2018 kokeiluhanke, jonka tavoitteena oli erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon toiminnallinen integrointi. Selkäpotilailla tulokset olivat niin hyviä, että toimintamalli on päätetty juurruttaa portaittain myös muiden sairauksien hoitoon.


– Kokeilun yhtenä lähtökohtana oli tieto siitä, että sairauslomat ovat Suomessa selvästi pidempiä kuin muissa maissa ja alueellisiakin eroja on paljon. Tämä johti kysymykseen, voidaanko asialle tehdä jotain. Lisäksi oli halu selvittää, voitaisiinko palvelu- ja kuntoutusketju toteuttaa ehjemmin, jos siinä hyödynnettäisiin työterveyshuollon resursseja, kertoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja, professori Juha Kinnunen.


Kokeiluhankkeessa kehitettiin toiminta­malli, jossa on neljä peruspilaria: Ensinnäkin, tiivis yhteistyö erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon kesken. Toiseksi, yhteinen tavoite, joka on työkyvyn ja työhön paluun tukeminen. Kolmanneksi, työterveyshuolto hoitaa tärkeää ”case managerin” eli asiakasohjaajan tehtävää, johon kuuluvat kokonaisvastuu asiakkaan kuntoutumispolusta ja kulkeminen hänen rinnallaan, kunnes työkyky on saavutettu. Neljäntenä peruspilarina on katkeamaton tiedonsiirto eri toimijoiden kesken.


Sairaanhoitopiiri sai hankkeen toteuttamiseen sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihankemäärärahaa.



Saatiin aikaan merkittävä muutos

– Kokeilussa oli kyse sillä lailla yksinkertaisesta asiasta, että piti vain saada ihmiset toimimaan yhdessä ja kuljettamaan tietoa, Kinnunen sanoo. – Esimerkiksi selkäpotilaiden kohdalla oleellista oli, että erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä kulkee tieto siitä, ketkä ovat tulossa leikkaukseen ja ketkä on leikattu. Lisäksi piti luoda Case Manager -verkosto, jolloin saatiin potilasvirta erilaiseksi kuin se oli aikaisemmin.


Olemassa olevia toimintakäytäntöjä muutettiin jossain määrin. – Jos katsotaan vaikkapa erikoissairaanhoitoa, niin kliinikoiden toimintatapaan tarvittiin sellainen muutos, että he eivät kirjoita automaattisesti tietyn pituista sairauslomaa riippumatta potilaan ammatista tai taustasta, vaan kirjoittavat 
kaksi viikkoa ja työterveyshuolto vastaa jatkosta


Kinnusen mukaan uudella toimintamallilla saatiin aikaan merkittävä muutos. Tulokset olivat hyvät sekä potilaiden että muiden tahojen kannalta. Sairauslomien 
pituudet saatiin ”lähemmäs niitä vertailutietoja, joita muista maista on käytettävissä”.


– Olennaisinta on inhimillinen puoli ja järjestelmän toimivuus, mutta tärkeää on myös talous, Kinnunen jatkaa. – Jos asiaa katsoo yhteiskunnan kannalta, niin hieman oikaisten voisi sanoa, että sairauslomien pituudet suunnilleen puolittuivat. Se tarkoittaa säästöä, joka on jokseenkin sama kuin leikkaustoimenpiteen hinta, ja mitään muuta ei tehty kuin muutettiin toimintakäytäntöä. Mallin haasteina hän näkee etenkin eräät tiedon kulkuun, tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyvät kysymykset. – Mutta ne eivät ole ollenkaan sellaisia, etteikö niitä 
saataisi ratkaistua. 


Keski-Suomessa tätä ”saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäisille” -toimintamallia onkin päätetty laajentaa muihin sairausryhmiin. Selkäpotilaiden jälkeen uuden käytännön piiriin otettiin masennuspotilaat, ja mitä todennäköisimmin mukaan tulevat myös tietyt sydänpotilaat, Kinnunen kertoo.


– Tätä yhteistyömallia Case Managereineen voidaan periaatteessa soveltaa kaikkiin tauti- tai potilasryhmiin ja työikäisen väestön ohella esimerkiksi ikääntyneeseen väestöön. Soisin mallin leviävän myös muihin sairaanhoitopiireihin, alkajaisiksi vaikka selkäpotilaisiin.



Kaikki voittavat

Kokeiluhankkeessa oli työterveyden puolelta avainhenkilönä liikelaitosjohtaja, ylilääkäri Irja Korhonen Työterveys Aallosta. Aallon ohella hankkeeseen osallistuivat muutkin Keski-Suomen työterveyshuollot.
Korhonen näkee uuden käytännön ja tiedonkulun paranemisen erittäin myönteisenä asiana. Aikaisemminhan työterveys­huollot ovat olleet erillään muusta ter­veydenhuollosta, muun muassa erillisen potilastietojärjestelmänsä takia.


– Uusi malli auttaa meitä, se auttaa työnantajia ja se auttaa asiakkaita saavuttamaan työkyvyn nopeammin. Tämä on win–win-tilanne. Työmme on samaa kuin ennenkin, mutta jos ajatellaan asiakkaan polkua, niin pääsemme tekemään työn aikaisemmassa vaiheessa, Korhonen kuvailee muutosta.


Vastuu asiakkaan hoitopolusta ja sai­raus­loman jatkamisesta siirtyy työterveydelle kahden viikon kuluessa toimenpiteestä. Työterveydessä vastuuhoitaja (Case Manager) kokoaa tarvittavan tiedon potilaasta, työpaikasta ja työn muokkausmahdollisuuksista sekä konsultoi tarvittaessa moniammatillista tiimiä.


Jotta prosessi etenisi sujuvasti ja joutuisasti, käytäntöjä piti muuttaa alkaen ajanvarauksesta. 


– On huolehdittava esimerkiksi siitä, että moniammatilliselle tiimille on aikoja niin, että useampi ihminen pystyy paneutumaan tulevan asiakkaan tilanteeseen saman päivän aikana. Aallossa on nyt tavoitteena, että prosessi menisi kahdessa viikossa, ja kun siihen on päästy, henkilökohtainen tavoitteeni on, että sitä ruvetaan jumppaamaan viikkoon, Korhonen sanoo


Vaikka tietojärjestelmät eivät tue uuden toimintamallin mukaista työkyvyn hoitoa, hän uskoo, että mallin monistaminen kaikkiin klinikoihin onnistuu. Jokaisella 
Keski-Suomen työterveyshuollolla on nyt sähköinen postilaatikko, johon klinikat voivat laittaa tiedon jatkotoimia tarvitsevista asiakkaista. Aallolla asia on hoidettu niin, että on henkilö, joka lukee sähköisen postilaatikon päivittäin ja jakaa tiedot vastuuhoitajille.


– Tärkeää on, että työterveyshuollot eivät vain jatka sairauslomaa, vaan oikeasti huolehtivat siitä, että ihminen saadaan takaisin työelämään mahdollisimman pian, Korhonen painottaa.



FCG mukana kokeiluhankkeessa

Kokeiluhankkeessa FCG:n tehtävänä olivat projekti- ja taloushallinto, sisällöllinen konsultointi, prosessien toimivuuden arviointi, potilasvirta-analyysin laatiminen ja terveyshyödyn mittaaminen. Projektin hallintoa hoiti Vesa Nyman FCG:ltä, ja yksikanavaisen rekisterin (SIGMA) rekisterinpitäjänä toimi Itä-Suomen yliopisto. SIGMAan perustuen Prodacapo teki potilasvirta-analyysit REGION-ohjelmistollaan.


FCG:n tiimissä asiantuntijoina toimivat työterveyshuollon professori Kaj Husman 
sekä terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlonen Itä-Suomen yliopistosta. Heidän vastuualueinaan olivat case manager -malli ja toipilasajan seuranta. 


Vohlonen iloitsee hankkeen toteutumisesta ja onnistumisesta. – Hämmästyttävää, kuinka helposti kaikki kävi. Mallin käyttöönottoon ei tarvittu lakeja eikä määräyksiä, tarvittiin vain yhteinen tavoite ja saumaton tiedonkulku. Koskaan ennen eivät potilaan tiedot ole olleet yhtä aikaa terveyskeskuksella, erikoissairaanhoidolla ja yksityisellä työterveyshuollolla – tämä on aivan uutta Suomessa, hän sanoo.

Potilasvirta-analyysi

Potilasvirta-analyysin tulokset antavat kuvaa siitä, kuinka eri asiakasryhmät ovat kuntoutuneet ja palanneet työelämään.

teksti Paula Böhling
kuva Jarmo Teinilä
grafiikka Ossi Kemppainen


Lisää aiheesta