1/2019

Hanke antoi vauhtia digikaavoitukselle

1.3.2019


Oululaisen Lasaretinsaaren rakennuskanta juontaa  juurensa satojen vuosien  taakse. Nyt alueen uutta  kehittämissuunnitelmaa voi katsoa 3D-mallina.  Lasaretti-kortteli on yksi FCG:n digikaavahankkeen pilottikohteista. Hanke innosti kuntia kehittämään kaavoitusta ja antoi hyviä kokemuksia kaavaprosessin digitalisoinnista.


Lasaretinsaari Oulujoen suistossa on vanhaa kulttuuriympäristöä, joka on rakentunut nykymuotoonsa 1600-luvulta lähtien. Nyt Oulun Myllytullin kaupunginosaan kuuluvalle saarelle suunnitellaan täydennysrakentamista, joka edellyttää asemakaavamuutosta.


Nykyiset toiminnot ja arvokkaat rakennukset säilyvät alueella. Maankäytön suunnitteluratkaisun löytämiseksi alueen maanomistaja, rakennusliike ja Oulun kaupunki järjestivät 2017 arkkitehtuurikutsukilpailun, jonka voittajatyö on Lasaretti-korttelin maankäytön suunnittelun perustana. Tämän myötä pitkän historian omaava saari on kohdannut 2010-luvun digitalisaation.


Lasaretti-kortteli on yksi pilottihankkeista FCG:n Digikaavoitus-hankkeessa. Viime vuoden lopussa päättyneen hankkeen tavoitteena oli sujuvoittaa ja nopeuttaa 
kaavoitusprosessia sekä parantaa vuoro­vaikutusta kaavoittajien ja sidosryhmien välillä. Kaksivuotinen hanke pyrki kehittämään uusia käytäntöjä ja teknisiä ratkaisuja kaavoitukseen. Niitä etsittiin yhdessä pilottikohteissa, joita Oulun lisäksi oli mukana Pihtiputaalta, Sipoosta ja Helsingistä.


FCG Digikaavoitus-hanke oli osa valtakunnallista rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatiota kehittävää KIRA-digi-hanketta, jota rahoittaa ympäristöministeriö. 



Kulttuuriympäristö digitaalisena

Osana hanketta luotiin FCG MAPGETS-alustalla Digikaava-sovellus, jolla pilottikohteiden kaavoitusta työstettiin


– Hankkeessa on viety Lasaretti-korttelin suunnitelman 3D-malli, kaavaluonnos ja kaavaan liittyvät perusselvitykset pdf-muodossa digitaaliselle alustalle, kaavoitusarkkitehti Jere Klami Oulun kaupungilta kertoo. 


Oulun kokemukset ovat nostaneet esille tärkeitä seikkoja kaavoitusprosessin digitalisoinnista. Lasaretti-korttelin kaavaluonnoksen julkaisu Digikaava-alustalla onnistui sujuvasti, mutta arkkitehtitoimiston 3D-suunnittelumalli teetätti hieman enemmän työtä.


– Mallin saaminen paikalleen edellytti runsaasti käsityötä kaavoituksessa. Mallin geometriaa jouduttiin karsimaan ja mallia viemään useaan kertaan alustalle. Kokemuksen perusteella 3D-mallin sovittelu paikalleen on toistaiseksi työlästä, mutta esimerkiksi kaavaan liittyvien asiakirjojen vienti onnistui hyvin, Klami kuvailee


Nämä ja hankkeen muissa piloteissa saadut kokemukset antoivat erinomaista osviittaa siitä, miten kaavoituksen digitalisoimista kannattaa kehittää.


– Digikaavoitus-hankkeen tuloksena syntyi oikein hyvä käsitys siitä, mihin suuntaan jatkamme työtä digikaavoitustyökalujen kehittämisessä, myyntijohtaja Lauri Solin FCG:ltä sanoo.



Toinen pilotti Tahkokangas

Digikaavoituksen pilotointi jatkuu Oulussa myös toisessa kohteessa Tahkokankaalla. Siellä toimiva palvelukeskus siirtyy tulevaisuudessa muualle ja aluetta suunnitellaan asuinalueeksi. Lähtökohdan Tahkokankaan uudistamiselle luo Oulun yleiskaava, jossa alueelle on osoitettu tiivistä pientalo- sekä kerrostalovaltaista asuinaluetta palveluineen ja työpaikkoineen.


– Tahkokankaan hankkeesta on valmistunut kaksi maankäyttövaihtoehtoa. Ne on tarkoitus laittaa kaavan valmisteluaineistona nähtäville. Kaavaehdotus valmistuu loppukeväästä, kaavoitusarkkitehti Klami kertoo.


– 3D-mallit ovat testailuvaiheessa ja jo katsottavissa. Alue on aiempaa digikaavoituspilottikohdetta suurempi, mutta 3D-mallien vieminen on ollut jo sujuvampaa, kaavoitusarkkitehti Klami kertoo.


Digitaalinen kaavoitus etenee

Digikaavoitus-hanke oli kaksivuotinen kokeilu, jossa käytännön piloteilla etsittiin toimintatapoja tietokantapohjaisen kaavan ja sen julkaisualustan kehittämiseksi.


– Hankkeessa toteutettu työskentelymalli, jossa kunnat ja kaavoittajat ovat valmiita kokeilemaan ja testaamaan, osoittautui hyvin toimivaksi. Tätä on hyvä lähteä viemään eteenpäin. Kaikilla on into kehittää, uusia kaavoja käynnistyy ja 
asiakkailla on valmius jatkaa, Lauri Solin kiittelee ja korostaa, että kaavoituksen 
toimintamallien ja prosessin kehittäminen tehdään yhteistyöllä, jossa kaikkien osapuolten tulee olla valmiita kokeilemaan uusia asioita.


– Vielä nyt esimerkiksi ely-keskukset, jotka toimivat lausuvana ja ohjaavana viranomaisena kaavoituksessa, ovat linjanneet, ettei heille voi toimittaa kaava-aineistoja digitaalisesti, Solin toteaa.


– Asiaan liittyy myös käynnissä oleva maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen. Uskon, että digitalisoituminen on tarpeellista ja lisääntyy. Parhaimmillaan digitaaliset työkalut helpottavat osallistumista suunnitteluun. Se vaatii myös resursseja ja aiheuttaa lisää koulutustarpeita, Klami jatkaa.


FCG:llä digitaalisen kaavoituksen kehittäminen jatkuu hankkeen jälkeen.


– Tämä oli kokeilu ja testi, joka onnistui hyvin. Kaikilla osapuolilla on intoa jatkaa. FCG Digikaava -sovellusta otetaan vahvemmin käyttöön ja kehitetään eteenpäin myös omissa hankkeissamme, Solin lupaa. 

Teksti Katariina Kääpä
Kuva Oulun kaupunki 
Grafiikka FCG MAPGETS


Lisää aiheesta