1/2019

Tuulivoimasta tuloja kunnalle ja kuntalaisille

1.3.2019

Närpiössä tuulipuistojen suunnittelu on edennyt rivakasti. Tuuli­olosuhteet ovat hyvät, kaupunki suhtautuu asiaan myönteisesti ja maanomistajat ovat aktiivisia. 

Ensimmäinen yleissuunnitelma tuulivoiman tuottamiseksi tehtiin Närpiössä vuonna 2009, mutta varsinainen buumi alkoi vaihemaakuntakaava 2:n laatimisen yhteydessä 2012, kertoo kaupungin kaavoittaja Malin Haka.


– Maanomistajat vaikuttivat siihen, että niin monen alueen soveltuvuutta tuulivoiman tuotantoon selvitettiin, ja he myös ottivat yhteyttä yhtiöihin, jotka voisivat olla alueista kiinnostuneita.


Suunnittelu vauhdittui, kun yhteydenottoja alkoi tulla kotimaan lisäksi Ruotsista ja muualta Euroopasta. Kilpailu maa-alueista kasvoi, ja vuokratasot nousivat.


Tällä hetkellä Närpiössä on toiminnassa VindIn Svalskulla Ab/Oy:n viiden voimalan tuulipuisto, kokonaisteholtaan 12,5 MW. Lisäksi 104 voimalalla on hyväksytyt yleissuunnitelmat ja rakennusluvat. Parhaillaan rakennetaan 18 voimalan Hedet-tuuli­puistoa.



Verotulojen saaminen tärkeää

Närpiön kaupunki suhtautuu positiivisesti tuulivoimaan, koska se nähdään mahdollisuutena lisätä verotuloja ja asukkaiden hyvinvointia, toteaa kaupungin talousjohtaja Kent-Ole Qvisén


Kuntatalouden kannalta merkittävin tulonlähde on kiinteistövero. Tuulivoimaloiden verotuksessa käytetään nykyään voimaloiden kiinteistöveroprosenttia, ja se on tänä vuonna Närpiössä 3,1 %. 


– Alkuvaiheessa kaupunki voi laskea saavansa 22 000 – 25 000 euroa kiinteistöverotuloa voimalaa kohti, mutta kiinteistöjen verotusarvo vähenee vuosittain. Muutaman vuoden toiminut Svalskullan puisto tuo tällä hetkellä kaupungille noin 100 000 euron kiinteistöverotulot vuodessa, Qvisén kertoo esimerkkinä. 


Maanomistajien saamasta vuokratulosta kaupunki perii kunnallisveroa, joka on talousjohtajan varovaisen arvion mukaan 3 000 – 4 000 euroa voimalaa kohti.
Kuntatalouden ja alueen elinvoiman kannalta myönteistä on lisäksi se, että tuulipuistojen rakentamisessa ja varsinkin maanrakennustöissä käytetään usein paikallisten yrittäjien palveluja, Qvisén sanoo. 


– Eräät yhtiöt ovat arvioineet, että jopa 10–20 % rakennuskustannuksista saattaa jäädä paikallisille toimijoille. Työtä ja tuloja alueelle tuovat lisäksi erilaiset rakennusvaiheen tukipalvelut, kuten työntekijöiden majoittaminen ja ruokapalvelut. 


Tuotantovaiheessa voimalat tarvitsevat ylläpitohenkilökuntaa. Moni asuu paikkakunnalla ja maksaa sinne veroa.


Qvisén toivoo, että tulevatkin tuulipuistot rekisteröitäisiin erillisiksi yhtiöiksi, kotipaikkana Närpiö. Tällöin yhteisöverosta noin 30 % tulisi kaupungin hyväksi. 


Jo Hedet-hankkeen toteutuminen on paikkakunnalle iso asia. – Tuotannon käynnistyttyä Hedet saattaa tuottaa kaupungille lähes 0,5 miljoonan euron suorat verotulot. 



Hedet: vuokratuloja ja töitä paikallisille

Tuulivoimayhtiö vuokraa toimintaansa varten maanomistajilta noin tuhannen hehtaarin alueen, joka on enimmäkseen talousmetsää.


– Metsä tuottaa näillä seuduilla puun kasvun muodossa noin 80 euroa hehtaaria kohti vuodessa. Kun yhtiö maksaa vuokraa suunnilleen 100–200 euroa hehtaarilta, se tarkoittaa Hedet-alueen noin sadalle maanomistajalle yhteensä jopa 200 000 euron lisätuloa. Lisäksi paikallisyhteisö saa tuloa kylänkehitysrahan muodossa, toteaa Göran Gjäls, Metsänhoitoyhdistys Österbottenin hallituksen jäsen ja yksi alueen metsänomistajista. 


Tuulivoimantuotantoon vuokratulla alueella voi Gjälsin mukaan harjoittaa metsä­taloutta tavalliseen tapaan – ja myös metsästys on sallittua. Yhtiö vastaa infrasta, kuten teiden kunnossapidosta ja lumen aurauksesta.


Metsänhoitoyhdistys on huolehtinut tuulipuistoalueen hakkuista ja raivauksista, ja se on tuonut työtä paikallisille metsäyrittäjille. 


– Taloudellisesti tässä ei ole mitään hävittävää ja itse näen tuulivoiman hyvänä myös ympäristön kannalta, Gjäls tiivistää näkemyksensä.



FCG kumppanina 

FCG:llä on Länsi-Suomessa vahva asema kansainvälisten tuulienergiantuottajien ja paikallisten toimijoiden kumppanina.


Hedet-hankkeessa FCG toimii omistajan edustajana. – Tarjoamme projektin käyttöön laajan infra-, sähkö-, voimalaitos- ja projektiosaamisen. Vastaamme rakennusvaiheen maanrakennus- ja sähkötöiden valvonnasta sekä voimaloiden vastaanotto-, asennus- ja käyttötarkastuksista, kertovat aluepäällikkö Jakob Kjellman ja projekti-insinööri Hans Vadbäck.


– Meillä on vahvat paikalliset sidokset, tunnemme olosuhteet ja puhumme jopa paikallista murretta. Se auttaa rakentamaan luottamusta. 

Hedet-tuulivoimapuisto:

  • 18 voimalaa, kokonaiskapasiteetti 81 MW
  • rakentaminen käynnissä, tavoitteena valmistua 2019
  • pääurakoitsija Nordex Energy GmbH
  • rakentaja Keski-Suomen Betonirakenne Oy
  • turbiinitoimittaja Nordex Group
  • omistajat Neoen 80 % ja Prokon Wind Energy Finland Oy 20 %
  • koko tuotannon ostaa Google
  • rakennetaan ilman valtion tukea

teksti Paula Böhling
kuva Jason Blackeye


Lisää aiheesta