1/2019

Elinvoima ei käskemällä kasva, mutta maaperää voi parantaa

1.3.2019

Elinvoima, tuo ihana ja epämääräinen termi, on kasvavassa määrin kunta­johtajien ja -päättäjien mielessä. FCG Konsultoinnin projektipäällikkö Maria Vuorensola keskusteli aiheesta Lohjan kaupungin­johtajan Mika Sivulan ja Lahden kaupungin yhteys­johtaja Mari Kuparisen kanssa.


Maria: Mikä mielestänne erottaa elinvoimapolitiikan elinkeinopolitiikasta?


Mika: Elinkeinopolitiikka on osa elinvoima­politiikkaa. Elinvoima on laajempi käsite ja pitää sisällään paitsi työpaikkoihin ja yrityksiin liittyvät oimintaedellytykset, myös paljon muu­ta. Identiteetti ja tunne omasta kotikaupungista ovat elinvoiman tunnusmerkkejä.


Mari: Kun ajatellaan tosi laajasti elinvoimaa – niin vetovoimaa kuin pito­voimaa – lähes kaikki kunnan teke­minen liittyy siihen varhaiskasvatuksesta aina kaupunkiympäristön rakentamiseen. Suppeampi tulkinta pitää perinteisen elinkeino- ja työvoimapolitiikan lisäksi sisällään mm. korkeakoulupolitiikan ja tapahtumat.


Maria: Elinvoimaa ei voi kaataa mukiin, eikä sitä voi määrätä kasvuun, 
sanoi eräs haastattelemani kuntapäättäjä. Miten te johdatte elinvoimaa?


Mika: Elinvoimapolitiikka ei synny mistään asiasta tai ohjelmasta. Kunta on monitahoinen kokonaisuus, ja liikettä pitää saada monella rintamalla. Kun jossain tapahtuu jotain, se vaikuttaa seuraavaan asiaan ja sitä seuraavaan. Oleellisinta on rohkeus kokeilla, tarttua ja tunnustaa, ettei voida pysyä tiukasti ennalta sovitussa. Paljon matoja koukkuun, kun joku nappaa, siitä sitten kelaamaan ja kehittämään.  


Mari: Elinvoima tulee monista samaan suuntaan vievistä teoista, jotka synnyttävät parhaimmillaan positiivisen kierteen, joka ruokkii itseään.


Maria: Kuinka strategista elinvoiman kehittäminen kunnissa on?


Mika: Lohjan strategia jakaantuu kolmeen, toisiinsa sidoksissa olevaan kärkeen: 
elinvoimaan, hyvinvointiin ja asukkaisiin. Elinvoimaisessa kaupungissa hyvinvointipalvelut ovat kunnossa, siellä suunnitellaan ja käyn­nistetään projekteja. Uusiutuminen on jatkuvaa. Lopputuloksena kaikesta tekemisestä syntyy uusia työpaikkoja ja ne houkuttelevat uusia asukkaita.


Mari: Lahdessakin elinvoima on strategian kolmesta kärjestä ensimmäinen. Kaksi muuta ovat uudistuminen ja yhteisöllisyys. Elinvoimaan liittyen teemme paljon ja tärkein on sanottu jo visiossamme: Lahti on rohkea ympäristökaupunki ja siitä kansainvälisestikin tunnettu. Kaupunki on alusta kestävien ratkaisujen kehittämiselle. Lahdesta on tulossa yliopistokaupunki. Se on meille avaintekijä kehittymisessä. Tapahtumilla on iso merkitys osana kaupungin brändia ja sen vetovoimaa. Viime kesä oli ennätyksellinen: Jukolan viesti, Iron man -kisa ja Cheekin jäähyväiskeikat. Jokainen kävijä on potentiaalinen uusi asukas. 


Maria: Miten mittaatte tavoitteiden saavuttamista? Onko teillä käytössä jonkinlaisia elinvoimamittareita?


Mika: Oleellisimmat mittarit liittyvät konkreettisiin asioihin: asukkaisiin, ra­ken­­nuslupiin, kaavoitukseen ja maa­­politiikkaan. Mutta olen samaa 
miel­tä Marin kanssa, että tapahtumat ovat tärkeitä. Mittareina ovat silloin kävijämäärät ja käytetyt panokset. Elinvoiman vaikutusta mielikuvaan ja kaupungin houkuttelevuuteen on hankala mitata. Vaikutukset nähdään vasta pitemmän ajan kuluttua. 


Mari: Meillä Lahdessa mittarit liittyvät strategiaan. Ne ovat kuitenkin sellaisia, että syy-seuraussuhteita on vaikea todistaa. Jos joku menee hyvän suuntaan, on vaikea sanoa, johtuuko se jostain yksittäisestä kaupungin tekemisestä. Elinvoiman kasvattaminen koostuu monista samaan suuntaan vievistä teoista.


Maria: Miltä tulevaisuus näyttää? 


Mika: Lohja on monessa asiassa lähellä kansallisia keskiarvoja ja heijastelee sitä, miten Suomella menee. Mega­trendeihin emme juuri voi vaikuttaa. Kannattaa siis keskittyä siihen, mikä on omassa vallassa eli minkälainen kaupunki Lohja haluaa olla, mitä voimme tarjota ja mihin panos­tamme. Lahdella on kaksi isoa etua Lohjaan verrattuna: yliopisto ja junayhteys. Kulkuyhteydet ovat todella tärkeät. Nyt rakennetaan yleissuunnitelmaa Turun ja Helsingin nopeaksi rata­yhteydeksi. Se on valtava mahdollisuus. Kyseessä on uusi rata, joka kytkeytyy osaksi liikenneteknologiaa ja asumis- ja yhdyskuntarakennetta. Pohdimme suunnitelmaa yhdessä elinkeinoelämän kanssa, ja tässä työssä Lohja on suurella sydämellä mukana.


Mari: Lahdessa yliopiston kehittyminen on kaikkein tärkeintä. Saavutettavuus on jo nyt suhteellisen hyvä moottoritien ja junayhteyden ansiosta, mutta niitä voisi vieläkin kehittää. Suora yhteys lentoasemalle on tärkeä. Olemme valmistelemassa Suomi-rata -projektia yhdessä Helsingin, Vantaan ja Tampereen kanssa. Lahdelle se on hieno mahdollisuus.


Mika: Saavutettavuus on mielestäni iso kansallinen kysymys. Nyt meidän pitäisi olla rohkeita ja pistää elinvoiman kannalta tärkeä infra kuntoon. Tarkoitan juuri nopeiden yhteyksien ratoja. Meidän tulisi ajatella isommin, päästä mukaan globaaliin kasvuun ja mahdollistaa ihmisten liikkuminen. 


Maria: Paljon puhutaan myös hyvästä fiiliksestä ja luottamuksesta. Mikä merkitys niillä on elinvoimatyössä?


Mika: Usein sitä hämmästyy, miten pienistä asioista voi syntyä hyvä tunnelma ja miten se luo muuta hyvää. Kaupungin identiteetin miettiminen on tärkeää. Elinvoimaisessa kaupungissa syntyy itsestään tapahtumia, jotka lähtevät paikallisten toimijoiden aloitteista. Mitä enemmän toimijoita on mukana, sitä virkeämpi on kaupunki.


Mari: Positiivista fiilistä voi ruokkia isoilla ja pienillä teoilla. On tärkeää, että on eri vaiheessa olevia projekteja. Jo suunnittelu luo positiivista henkeä. Kokonaisuus ratkaisee.

Voit kuunnella keskustelun myös podcastina. Löydät sen Kuntaliiton sivuilta osoitteesta kuntaliitto.fi/tulevaisuudenkunta.

Kuntien elinvoimaa kehittävä verkosto­hanke


Tulevaisuudenkuntaon Suomi Rgb


Kaupunkien ja kuntien elinvoimaisuuden edistäminen 
on mitä suurimmassa määrin verkostomaista toimintaa. 
FCG:n ja Kuntaliiton EVE-verkostossa kaudella 2019 teemoina ovat innovaatiojärjestelmät, hankintapolitiikka, työvoima, kaavoitus, brändityö ja kehitysyhtiöiden rooli elinvoiman johtamisessa. Verkoston kaupungeille laaditaan myös kuntakohtainen työvoimatarpeen ennakointiarvio. 


Hanke starttaa helmikuussa 2019. 

teksti Kirsi Klaile
kuva Riina Siirtola


Lisää aiheesta