Kivien yli virtaavaa kirkasta vettä
Asiakastarina

Espoon kaupunki: Historiallinen Gumbölenjoen kalatie on askel vaelluskalakannan elpymiseen

Espoon Gumbölenjoessa elää yksi Suomen harvoista luonnonvaraisista meritaimenkannoista. Alueella sijaitseva perinteikäs Myllykosken pato oli vaelluskalojen nousun esteenä jopa vuosisatojen ajan. Uusi kalatie avaa vaelluskaloille esteettömän kulun joen yläjuoksuun kohti Nuuksion kansallispuistoa.

– Espoossa herättiin huomaamaan taimenkannan arvo ja sitä tukemaan saimme tietoa Myllykosken patoa päin loikkivista kaloista, joten työ oli järkevää aloittaa sieltä, kertoo Espoon kaupungin kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska.

Ratkaisu oli rakentaa kalatie, joka ohittaisi padon muodostaman esteen ja veisi vaelluskalat pidemmälle joen yläjuoksuun kohti Nuuksion kansallispuistoa. Ensimmäiset suunnitelmat laadittiin jo kesällä 2015 padon länsipuolelle, mutta Espoon kaupunginmuseo ei antanut tällöin tälle paljon louhinta- ja betonirakenteita kartanon pihapiirin tuntumaan sisältäneelle suunnitelmalle lupaa.

Hanke sai uutta virtaa sekä tarvittavat toteutusluvat Espoon kaupungille laatimamme luonnonmukaisen kalatien yleissuunnitelman myötä. Vastasimme hankkeen yleissuunnittelusta lisäksi rakennussuunnitelman laadinnasta sekä työmaapalvelusta. Urakoitsijana rakennusvaiheessa toimi VRJ Etelä-Suomi Oy.

– Hanke on hieno esimerkki FCG:n monitoimialaisesta yhteistyöstä, sillä vesirakennustekniikan lisäksi mukana olivat myös maisemasuunnittelun ja geotekniikan asiantuntijamme, kertoo FCG:n suunnittelupäällikkö Markku Vähäkäkelä.

Suunnitteluratkaisuja luontoa ja alueen kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen

Myllykosken padon alue oli haastava. Pato itsessään on Espoon alueen vanhimpia ja siten kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Lisäksi alueelta oli löydetty merkkejä kivikautisesta asutuksesta ja tehtykin arkeologisia kaivauksia.

– Espoon kaupunginmuseon edustus oli vahvasti läsnä suunnittelukokouksissa ja heiltä saatiin hyväksyntä hankkeelle, kertoo Vähäkäkelä.

Lisäksi alueen liito-oravaan ja sen elinympäristöön piti kiinnittää erityistä huomiota. Myös vanhoja puita pyrittiin säästämään mahdollisimman paljon uusien istutusten pysyessä uskollisena alkuperäiselle lajistolle.

Jyrkkä rinne toi myös omat ongelmansa. Käytettävissä oleva tila oli rajattu eikä kalatie saanut missään vaiheessa muodostua liian jyrkäksi eikä Gumbölenjoesta kalatiehen johdettava virtaama liian suureksi. Teräsbetonisella nielurakenteella rajoitetaan kalatiehen johdettavaa vesimäärää Gumbölenjoen ylivirtaamatilanteiden osalta.

Suunnittelun haasteet saatiin selätettyä ja rakennustyöt aloitettiin keväällä 2020.

Työ vaellusesteiden poistamiseksi jatkuu kohti Nuuksiota

Gumbölenjoen kalatie valmistui lokakuussa 2020. Se vihittiin käyttöön Espoon kaupungin Taimenten Yö -avajaistapahtumassa maailman vaelluskalapäivänä 24.10.2020. Kalatien pituudeksi tuli lopulta noin 190 metriä kuuden metrin korkeuserolla tien juurelta huipulle.

– Tämä on todella iloinen asia kalojensuojelun kannalta. Meritaimenen kanta on erittäin arvokas, ja pitkällä tähtäimellä tavoitteena on myös Nuuksion järviylängön kalakannan rikastaminen, kertoo erityissuunnittelija Kalevi Hiironniemi Espoon ympäristökeskuksesta Länsiväylälle.

– Hankkeesta jäi todella tyytyväinen kokonaisfiilis. Oli hienoa olla toteuttamassa vähän erilaista tietä, naurahtaa Tanska.

Gumbölenjoen kalatie toimii päänavaajana muille hankkeille joen yläjuoksulla. Olemmekin jo laatineet esiselvityksen, yleissuunnitelman ja vesilupahakemuksen Espoon kaupungille ja HSY:lle Dämmanin padon ohittavaa kalatiehanketta varten. Samassa yhteydessä mahdollistetaan kalojen kulku myös Nuuksion Pitkäjärven säännöstelypadon kautta. Suunnitelmissa on purkaa patorakenteita ja muodostaa kalateitä, mikä mahdollistaisi vaelluskalojen kulkemisen Nuuksion kansallispuiston vesistöihin asti.

– Pala kerrallaan saadaan vaellusesteitä pois ja elinympäristöjä kunnostettua. Tulevaisuus on valoisampi vaelluskaloille kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten, kertoo Uudenmaan ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Harri Aulaskari.

Markku Vähäkäkelä
Markku Vähäkäkelä
Projektijohtaja
Lähetä viesti