FCG:n kuntatalouden asiantuntijat ovat tuttuja lähes jokaisessa Manner-Suomen kunnassa. Toimeksiantojen aihe liittyy tyypillisesti talouteen. Näkökulmana voi olla ennakointi – talous halutaan pitää hyvässä kuosissa ja tehdä mahdolliset sopeutustoimet ajoissa. Toisaalta talous on jo voinut ajautua kriisiin, ja siitä täytyy löytää tie ulos.

Elinvoima
Elinvoima
Kuntatalous
Kuntatalous
Johtaminen
Johtaminen

Paimiossa taloutta on hoidettu hyvin, mutta edessä häämöttäviä ongelmia haluttiin ennakoida. FCG:n toimeksiannon tavoitteena oli sekä saada ulkopuolinen varmistus tilanteesta että löytää toimintoja, joissa sopeuttaminen voisi olla mahdollista.

- Halusin toimeksiannon tekijäksi kuntatalouden moniosaajana tuntemani Eero Laesterän, joka on tehnyt useita vastaavanlaisia selvityksiä erilaisille kaupungeille ympäri maan. Olenkin todella tyytyväinen, että näin myös tapahtui, kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki toteaa.

Kuntatalouden konsultointitoimeksianto muotoillaan niin, että jos sopeuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä ei löydy, työ voidaan keskeyttää. Helpolla ei kuitenkaan luovuteta, vaan tarkastelu on perinpohjainen. Lähtökohta tuo turvaa asiakkaalle: taksamittari ei enää raksuta, kun maali on saavutettu. Jo toimeksiannon alussa analyysivaiheessa kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä piti mahdollisena, ettei Paimiossa mennä loppuun saakka. Sitä ennen kuitenkin jokainen kivi käännettäisiin.  

Paimiossa tehtiin laaja taustatyö taloustilanteen kartoittamiseksi

Toimeksiannon alussa kaupungin talouden tilanne perattiin kattavassa tilastotarkastelussa. Laajassa talous- ja toiminta-analyysissä tarkasteltiin mm. väestökehitystä, palvelurakenteen kustannuksia, rahoitutusta ja toisaalta tulopohjan kasvattamista verotuksessa. Painelaskelmalla ennakoitiin tulevaa kehitystä. 

Paimiossa luvut arvioitiin jo ennakolta hyviksi ja analyysi varmisti tilanteen. Se ei kuitenkaan tarkoittanut umpikujaa säästöjen löytämiseen. Haastatteluilla ja kenttätyöllä Eero Laesterä ja Heli Silomäki pyrkivät kartoittamaan mahdollisuuksia, joita ei saada esiin pelkästään numeroita tarkastelemalla.

Paimion verotettava tulo asukasta kohden oli 2018 maan parhaassa neljänneksessä. Vuoden 2015 valtionosuusjärjestelmäuudistuksessa Paimio sai vähäistä hyötyä, mutta sen jälkeen valtionosuuksien leikkaukset ja kaupungin ikärakenne ovat vähentäneet asukaskohtaista osuutta. 

Kehyskunnissa, kuten Paimiossa, on paljon lapsia ja nuoria. Palvelut ovat edulliset, eikä valtionosuusjärjestelmä tue palveluntuotantoa. Veroprosentit saattavat nousta jopa suuremmiksi kuin kalliimman palvelurakenteen kunnissa.

Toisaalta johtuen juuri valtionosuusjärjestelmästä Paimio on tuottanut palvelunsa tehokkaasti.

Eero Laesterän sanoin Paimio on valtionosuusväliinputoaja, sillä valtionosuusjärjestelmä ei nykyisellään tue niinkään kasvuhakuisuutta kuin taantuman hidastamista.

Palvelurakenteen nettomenot olivat Paimiossa 56,6 miljoonaa euroa 2018. Pakollisten palveluiden osuus oli 51,4 ja vapaaehtoisten 5,1 miljoonaa euroa. Niistä suurimman osan lohkaisi lukio.

Analyysin lopputulos oli selkeä: Paimiossa palvelut on tuotettu kustannustehokkaasti, mutta tulopuoli ei riitä kattamaan niiden kustannuksia. Paimion veroprosentti on 20,75 %. Sen korottaminen oli kuitenkin rajattu pois keinovalikoimasta.

Keinoja kuntatalouden tasapainottamiseen

Paimiossa talouden tasapainottamisen tekee erittäin vaikeaksi se, että jo nyt kustannukset ovat lähes kaikissa toiminnoissa valtakunnallisen keskiarvon paremmalla puolella – jopa parhaassa kymmenyksessä. Pientä viilattavaa löytyi, mutta se ei olisi tuonut tarvittavia säästöjä. Lisäksi joitakin menoja olisi esimerkiksi voinut supistaa hetkellisesti, mutta vaikutus ei olisi ollut kovin pitkäaikainen.

- Paimion tilanteessa on selvää, että talouden ongelmiin on muita syitä kuin löysä taloudenpito, Heli Silomäki sanoo.

Tulevaisuuden kannalta tärkeäksi muodostuu väestönmuutoksen huomioiminen palvelurakenteessa: toisaalta varhaiskasvatuksen palvelutarpeen pieneneminen ja toisaalta ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu.

Seutukunnan kehittäminen kokonaisuutena on Paimion etu. Seudullinen yhteistyö on merkittävä työkalu mm. sotesektorilla, työllisyyden hoidossa ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Käden voi ojentaa, mutta naapuri päättää, tarttuuko siihen.

Myös omaa toimintaa voi kehittää. Se tarkoittaa esimerkiksi panostusta nykyaikaisiin työvälineisiin, järjestelmiin ja sähköisiin prosesseihin. Hyvä ohje henkilökohtaisen talouden puolelta soveltuu myös kuntatalouteen: listataan pakolliset tehtävät ja mietitään, mitkä niistä ovat tärkeimmät – ja panostetaan niihin. Muiden osalta riittävän hyvä taso on sopiva. 

Paimiossa selvitystyön keskeyttämisestä sovittiin yhteistuumin

Paimiossa selvitystyöhön ja sopeuttamistoimien löytämiseen varatuista päivistä käytettiin vain noin puolet. Sen jälkeen työ keskeytettiin yhteisellä sopimuksella.

Eero Laesterän ja Heli Silomäen loppuraportti luovutettiin Paimion kaupungille asiaa koskevassa valtuustoseminaarissa elokuun lopulla. Osalle lopputulos oli yllätys, mutta kukaan ei kyseenalaistanut tuloksia.

- Eero Laesterä esitteli ja luovutti loppuraportin valtuustoseminaarissa. Esitystä oli hyvä seurata ja raportin sisältö tuli kyllä ymmärretyksi – keskustelua syntyi, mutta kukaan valtuutetuista ei kiistänyt sen sisältöä. Itselleni raportin lopputulema ei ollut yllätys, Jari Jussinmäki toteaa.

- Kun otimme Paimion toimeksiannon kollegani Heli Silomäen kanssa, tiesimme, että taloutta oli hoidettu hyvin. Pidimme hyvin mahdollisena, että selvitys ei etene sopeuttamistoimiin. Näinkin voi siis käydä, mutta minulle tämä oli ensimmäinen kerta urani aikana, Eero Laesterä sanoo.

Tutustu Paimioon

Kysy lisää tästä asiakastarinasta - Ota yhteyttä asiantuntijoihimme

Kun lähetät lomakkeen, asiantuntijamme voi olla sinuun yhteydessä sähköpostitse tai puhelimitse. Lomakkeen lähettämällä hyväksyt tietosuojakäytäntömme.
21856.jpg
Heli
Silomäki
Asiantuntija, Johdon ja palvelujen konsultointi
+358 50 370 1778