Maakunta- ja sote-uudistuksen myllerryksessä vuonna 2020 Jyväskylän kaupungin perusturvan toimialan tahtotilana oli uudistua voimakkaasti. Tavoitteena oli luoda yhdessä toimialan johdon kanssa taloudellinen ja visionäärinen palvelumalli, joka kuvaa, mitä ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään asukkaille vuosina 2025–2030. Lisäksi oli tarve analysoida toimialan nykytoimintoja tuottavuuden ja kasvun hillinnän näkökulmasta.

Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalvelut
Terveydenhuolto
Terveydenhuolto

Toimialan johto halusi myös selkeyttää palvelukokonaisuuksia sekä ulkoisille että sisäisille asiakkaille. Tavoitteena oli löytää keinot, joilla hillitään kustannusten kasvua väestön kasvaessa ja ikääntyessä. Palvelut tuli analysoida järjestäjän näkökulmasta ja tarkastelun olla irrallaan kaupungin omasta tuotannosta.

Tavoitteita kohti lähdettiin analysoimalla saatavilla olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasdataa ja yksikkötason kustannuksia sekä luomalla nykytilanteen kokonaiskuvaa mm. toimintakertomuksien ja haastatteluiden pohjalta.

Ristiintarkastelu toi kokonaisnäkymän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeeseen ja kustannuksiin

Jyväskylän kaupungin perusturvan toimialalle tehty kartoitus oli laaja analyysi tuottavuuden kasvun ja kustannusten hillitsemisen näkökulmasta. Erityisen merkittävää työssä oli se, että käytettävissä oli sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiakas- ja potilasaineistot, joihin yhdistettiin yksikkötason kustannukset. Datan käsittelyssä hyödynnettiin pDRG-EPR-ryhmittelyä, jonka perusteella rakentui terveysongelmaepisodeja.

”Uusilla hyvinvointialueilla on erittäin tärkeää pystyä muodostamaan ja arvioimaan kokonaiskuvaa ristiintarkastellen sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiakasdataa. Ristiintarkastelua on hyödynnetty vielä sangen vähän ja siksi Jyväskylän perusturvalle tehty selvitys toimii merkityksellisenä esimerkkinä”, projektia vetänyt FCG:n johtava asiantuntija Virpi Pitkänen toteaa. Ristiintarkastelun avulla selvityksessä piirtyi kokonaiskuva sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluntuotannosta, arvio palvelutarpeista ja resursseista sekä tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta.

vaikuttavuuden näkökulma

Vuonna 2020 tehdyn työn toisena edistysaskeleena Pitkänen pitää asiakasvirtojen ja -segmenttien selvitystä. Nykyisin myös THL suosittelee palvelujen järjestäjien tekevän asiakassegmentointia, jotta syntyy yleiskuva väestöstä ja oletettavasta palvelujen käytöstä.

Selvitys nosti esiin viisi teemaa ja kaksi merkittävää asiakassegmenttiä

Kattavan selvitystyön tuloksena nousi esiin viisi keskeistä palveluiden johtamiseen liittyvää laatuteemaa:

  • johdon tulee tuntea asiakkaat ja palvelutarpeet
  • yhtenäiset ja selkeät ohjeet toimintatavoista
  • jokainen sitoutuu työskentelyn laatuvaatimuksiin
  • tuotettavien palveluiden palvelulupauksen pitäminen
  • hyvän vuorovaikutuksen merkitys odotusten täyttymisessä

Merkittäviä ja paljon kustannuksia tuottavia asiakasryhmiä tunnistettiin kaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisillä asiakkailla on runsaasti palvelujen ristiinkäyttöä. Ne muodostivat suuren osan kustannuksista, vaikka määrällisesti ryhmä on pieni. Toinen selkeä asiakassegmentti olivat monisairaat eli asiakkaat, joilla on vähintään kaksi pitkäaikaista sairautta. Kaikista kustannuksista heidän osuutensa on noin puolet. Näistä asiakkaista osa on myös yhteisiä asiakkaita. 

Asiakasryhmät

Tehty selvitys johti useisiin toimenpiteisiin

Selvitystyön pohjalta laadittiin rakenteellisia ja toiminnallisia uudistusehdotuksia sekä tiekartta siitä, miten tulevaisuuden toimintamalliin siirrytään. Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden vs. toimialajohtaja Ulla Kuitun mukaan selvityksen nostoja hyödynnettiin talousarvion ja toiminnan suunnittelussa. Asiakassegmentointi nosti tarkasteluun palveluiden kohdentamisen vaikuttavammin ja kustannustehokkaammin.  Selvitys avasi suuntaviivoja palvelujen järjestämiseen ja vauhditti elinkaarimallin mukaiseen organisoitumiseen tulevina vuosina. Lapsiperheiden palveluiden uudella keskitetyllä palvelutarpeenarvioinnin toimintamallilla lastensuojelun avohuollon uudet asiakkuudet vähenivät 19 % edelliseen vuoteen verrattuna. Raportointijärjestelmän kehittämistä jatkettiin ja kaikissa palveluissa otettiin käyttöön digi- ja etäpalveluita vaihtoehtoina perinteisille asiointitavoille.