Vähähiilisyyttä koskeviin rakennusmääräyksiin siirrytään 2020-luvun puoliväliin mennessä, ja meneillään olevassa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa vähähiilisyys on mukana uutena asiakokonaisuutena. Myös Espoon kaupungin strategiassa yksi tärkeimpiä tavoitteita on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tapiolan jalkapallostadionin kaava-alueen hiilineutraaliussuunnitelma edistää osaltaan tavoitteen saavuttamista.

Kaupunkisuunnittelu
Kaupunkisuunnittelu
Kestävä elimympäristö
Kestävä elinympäristö
Vastuullisuus
Vastuullisuus

Ilmastovaikutusten minimointi lähtökohtana alueen suunnittelulle ja rakentamiselle

Tapiolan merkittävintä urheilupalveluiden keskittymää kehitetään rakentamalla alueelle uusi jalkapallostadion, minkä lisäksi asemakaavassa on varattu korttelialueita asuntorakentamiselle, monitoimihallille, hotellille, mailapelihallille sekä ulkoliikuntapaikoille, kuten lämmitettäville tekonurmikentille ja tekojääradalle. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa keskeisenä tavoitteena on ilmastovaikutusten minimointi.

Tapiolan urheilupuiston viite- ja lähiympäristösuunnitelma, Espoon kaupunki / Arkkitehtitoimisto HKP
Tapiolan urheilupuiston viite- ja lähiympäristösuunnitelma, Espoon kaupunki / Arkkitehtitoimisto HKP

- Vähähiilisyyttä tukevat tavoitteet yleistyvät vähitellen kaupunkien kaavoituksen ja aluekehittämisen hankkeissa, mikä lisää selvitystarpeita eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta, toteaa selvityshankkeen projektipäällikkö Petri Tuormala.

Tapiolan jalkapallostadionin kaava-alueen hiilineutraaliussuunnitelman tarkoitus oli tunnistaa keinoja, joilla kaupunki voi omilla toimillaan edistää hiilineutraalin alueen rakentamista. Hankkeessa tarkasteltiin vaihtoehtoisia toteutusmalleja sekä energiajärjestelmän että rakennusmateriaalien osalta elinkaaren kaikissa vaiheissa sisältäen rakentamisen, käytön ja käytön jälkeisen ajan.

- Keskeinen tavoitteemme oli hahmottaa eri vaiheissa tehtävien toimenpiteiden vaikutuksia hankkeen kokonaispäästöihin, kertoo arkkitehti Toni Saastamoinen Espoon kaupungilta.

Energiajärjestelmän kehittäminen hiilineutraaliussuunnitelman keskiössä

Esirakentamiseen ja pohjanvahvistuksen aiheuttamat päästöt ovat selvityksen mukaan merkittävä osa alueen kokonaispäästöjä.  Näihin ei voida asemakaavoitusvaiheessa kuitenkaan merkittävästi vaikuttaa, koska alueen sijainti ja sen myötä perustamisolosuhteet määrittelevät pitkälti pohjavahvistustarpeen. Työssä keskityttiinkin alueen rakentamisen ja käytön aikaisiin päästöihin ja esitettiin toimenpiteitä, joilla näihin voidaan vaikuttaa.

Tarkastelun kohteena olivat energian tuotantomenetelmät, energian ja veden kulutus, talotekniikka, ulkotekojään ja tekonurmikentän energiaratkaisut sekä hiilineutraalin energiajärjestelmän viitekehys.

- Valtaosa alueen kasvihuonepäästöistä on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta, minkä vuoksi selvityksen yksi tärkeistä painopisteistä oli alueen energiajärjestelmän kehittäminen, toteaa lähdelämmön mahdollisuuksia FCG:llä tutkinut Mika Autiopelto.

Selvitystyö osoitti, että hiilineutraaliustavoitteeseen pääseminen edellyttää paikoitellen vakiintuneista toimintatavoista poikkeamista, eri toimialojen ja toimijoiden tiivistä yhteistyötä sekä osapuolten sitoutumista toimenpiteiden jalkauttamiseen. Toimenpiteet kytkeytyvät kaupungin ohjauskeinoihin, kuten tavoitteiden asettamiseen, asemakaavalla ohjaamiseen, tontinluovutus- tai vuokrasopimusehtojen hyödyntämiseen, hankintaan, toteutussuunnitteluun sekä alueen ja rakennusten ylläpitoon.

Työn tuloksena synti toimenpidesuunnitelma, jonka pohjalta Tapiolan urheilupuiston suunnittelua, rakentamista ja energiaratkaisuja vodaan ohjata kaupungin suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa.

- Uskon, että selvityksestä on konkreettista apua kaupungin sisäisten tahojen yhteistyön tiivistämisessä, Toni Saastamoinen toteaa.

Selvitys valmistui alkuvuodesta 2021 ja se laadittiin yhteistyössä Finnish Consulting Groupin, Green Building Partnersin ja Espoon kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Työhön osallistui monialainen asiantuntijaryhmä, joka tarkasteli vähähiilisen suunnittelun, rakentamisen ja energiajärjestelmän vaihtoehtoja hankkeen eri kehitysvaiheissa.

Työhön osallistuneet asiantuntijat:

Petri Tuormala, FCG (projektipäällikkö)
Jutta Laine-Ylijoki, FCG
Elina Merta, FCG
Mika Autiopelto, FCG
Kristian Koskenpato, FCG
Jani Päivänen, FCG
Jan Tvrdý, FCG
Kalle Linkola, FCG
Juhani Huuhtanen, GBP
Pekka Mairinoja, GBP

Tälle asiakkaalle tarjottuja palveluitamme
Ympäristökonsultointi Energiaratkaisut Kestävä elinympäristö