Apua vuorovaikutukseen ja palveluiden suunnitteluun

9.6.2020
Hyvinvointi
Hyvinvointi
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalvelut

Vaihdoin työpaikkaa maaliskuun alussa. Siirryin kuntayhtymän vastaavan sosiaalityöntekijän työstä FCG:lle asiantuntijaksi hyvinvointi- ja sotetoimialalle. Olen työskennellyt useamman vuoden ajan kuntasektorilla sosiaalityöntekijänä eri palvelualueilla, ja halusin uudenlaisia haasteita ja mahdollisuuden hyödyntää osaamistani ja monipuolista kokemustani toisenlaisesta näkökulmasta.

Työni sisältö siis muuttui kovasti, toimistolla tapahtuva työ muuttui suuressa määrin etätyöksi ja samalla avokonttori omaksi työhuoneeksi kotona. En ehtinyt kauaa työskennellä FCG:llä, kun suuret muutokset rantautuivat Suomeenkin. Korona toi mukanaan kokoontumis- ja matkustusrajoitukset, ja niin etätyöstä tuli vieläkin enemmän etänä ja etäyhteyksin tehtävää.

Ensimmäisenä työpäivänäni ehdin tapaamaan muutaman tiimini työntekijän, mutta tämän jälkeen kaikki tapaamiset ovat toteutuneet etäyhteyksin. 

Tutustuminen uusiin työkavereihin on tosin näinkin onnistunut hyvin, itse asiassa niin hyvin, että en enää edes muista keitä olen kasvotusten tavannut ja keitä en. 

Vaikka omalla kohdallani uuden työn aloitus sujuikin hyvin, tämä kevät on ollut vaikeaa aikaa monelle perheelle, ikäihmiselle, mielenterveys- ja päihdekuntoutujalle ja koronan riskiryhmään kuuluvalle. Yksin asuvalle ikäihmiselle eristyksissä oleminen aiheutti ahdistusta ja yksinäisyyttä läheiskontaktien puuttuessa tai niiden rajoittuessa ikkunan toiselta puolelta huiskutteluun.

Mielenterveyskuntoutuja oli aivan uuden tilanteen edessä hänen arkeaan tukevien palvelujen sulkeutuessa. Etäkoulu ei onnistunut kaikilta, eikä kaikilla ollut välineitäkään etäopiskeluun. Perheet ovat olleet hyvin erilaisissa lähtökohdissa organisoidessaan arkeaan tilanteessa, jossa perhe viettää kaikki päivät yhdessä kotona. Vaikka joissain kunnissa on kerrottu lastensuojeluilmoitusten määrän vähentymisestä, niin toisaalta perheväkivallan ja kotihälytysten määrän on uutisoitu lisääntyneen. Sosiaalinen eristäytyminen, epävarmuus tulevaisuudesta ja toimeentulosta sekä pelko sairastumisesta lisäävät ahdistusta ja kuormaa etenkin niillä, joilla on jo valmiiksikin haasteita elämänhallinnassaan.

Korona on vaikuttanut sosiaalipalvelujen asiakkaiden palveluihin ja samalla asiakkaiden avun- ja palvelutarpeiden selvittäminen on vaikeutunut.

Palveluja on supistettu ja toisaalta asiakkaat ovat myös itse peruneet niitä. Vaikka tulevaisuuden ennustaminen onkin vaikeaa, avuntarve ei tule ainakaan vähentymään. Lapsiperheiden palveluita, ehkäisevän sosiaalityön ja lastensuojelun palveluita tullaan tarvitsemaan jatkossakin.  Tarvitaan konkreettista tukea ja apua, mutta myös uudenlaisia toimintamalleja ja keinoja. Sopivien palveluiden löytäminen ja vuorovaikutussuhteen luominen asiakkaan kanssa voi olla joskus haastavaa.  

Perhepalveluissa ja lastensuojelussa palvelutarpeen selvittämisen apuna voidaan käyttää ARVOA-menetelmää, jolla kartoitetaan lapsen ja perheen toimintakykyä. ARVOA-menetelmällä saadaan esiin lapsen ja vanhemman voimavarat ja elämää kuormittavat tekijät, sekä tuetaan lapsen ja perheen kuulluksi tulemista ja osallisuutta palveluita suunniteltaessa. Menetelmällä voidaan myös seurata asiakasperheen toimintakyvyn muutosta ja saada palveluiden vaikuttavuus näkyväksi.

Olethan yhteydessä, kun toivot tietoa helppokäyttöisestä ja nopeasta ARVOA-menetelmästä.

    
 

21825.jpg
MINNA MARJAKANGAS
Asiantuntija, Hyvinvointi ja sote
+358 41 730 3285

Minna aloitti FCG:llä asiantuntijana maaliskuussa 2020. Hänellä on monipuolista kokemusta sosiaalityöstä, toimintojen kehittämisestä ja esimiestyöstä. Minna työskentelee mm. perhepalveluiden ja lastensuojelun käyttöön kehitetyn ARVOA-menetelmän parissa.