Digitaalinen jatkuva oppiminen - strateginen työkalu työelämän muutokseen

13.9.2022
Oppimisympäristöt
Oppimisympäristöt
Osaamisen kehittäminen
Osaamisen kehittäminen
Oppiminen
Oppiminen
Digipalvelut
Digipalvelut
eTuotteet ja ePalvelut
eTuotteet ja ePalvelut

Työmarkkinoiden ja työelämän jatkuva murros haastaa sekä yksilöä että organisaatiota. Kuinka yksilö varmistaa oman osaamisen riittävyyden tulevina vuosina tai vuosikymmeninä? Entä kuinka organisaatio pitää huolen, että henkilöstöön sitoutunut inhimillinen pääoma vastaa toimintaympäristön asettamia vaatimuksia? 

Koska jokaisella kolikolla on kääntöpuolensa, onko työelämän muutos pakollinen paha vai voiko yksilö ja organisaatio löytää osaamisen ja metataitojen kehittämisestä kilpailuetua tulevaisuudessa? Mielestäni ehdottomasti voi.

Reaktiivisuus tulee korvata proaktiivisuudella

Inhimillisen pääoman johtaminen ja kehittäminen jää usein sivurooliin aineettomuutensa vuoksi. Kysymys ei ole siitä, kuinka paljon osaamisen kehittämisen panostuksilla voitetaan, vaan kuinka paljon mahdollisesti hävitään, jos jätetään panostamatta.  

Osaamisen kehittämistä voidaan verrata ajoneuvon vuosihuoltoon. Vuosittaisilla huoltotoimenpiteillä harvemmin välittömästi voitetaan mitään, mutta pitkässä juoksussa varmistetaan ajoneuvon pitkäjänteinen toimintakyky ja säilytetään ajoneuvon arvo. Osaamisen kehittäminen tulisikin nähdä kestävän toiminta- ja kilpailukyvyn jatkuvana edistäjänä kaikissa yhteisöissä.

Reaktiivisuuden negatiivinen kierre:

  1. ”Koska ei tarvita” tai säästösyistä jätetään investoimatta osaamisen kehittämiseen
  2. Työelämän muuttuessa huomataan, ettei henkilöstön osaaminen tai osaajien määrä ole toimintaympäristön vaatimalla tasolla
  3. Aloitetaan merkittävät rekrytointikampanjat ongelman tilkitsemiseksi
  4. Huomataan, ettei osaajia olekaan saatavilla asetetun investoinnin puitteissa eli hätäratkaisuna investoidaan lisää

Olisiko kohdassa 1 voitu lähteä eri suuntaan ja alkaa proaktiivisesti kehittää osaajia talon sisältä? Vastaukseni on ehdottomasti kyllä.

Myytti: Henkilöstökoulutus on kallista ja kankeaa 

Digitalisaation mullistama työelämä asettaa vaatimuksia myös osaamisen kehittämiselle. Elämää helpottavat ja tehostavat digiratkaisut ovat kiinteä osa 2020-luvun arkea, joten niitä vaaditaan myös osaamisen kehittämisen saralla. Digitaaliset koulutukset omaavat tiettyjä ylivertaisia ominaisuuksia verrattuna perinteisiin malleihin:

  • Joustavuus – aika-, paikka ja laiteriippumattomuus sekä oikea-aikainen oppiminen
  • Kiinnostavuus  aktiivisuus: interaktio, pelillistäminen ja itseohjautuvuus
  • Tehokkuus – yksilöllisyys & aikavälikertaus
  • Relevanttius – tiedon jatkuva päivittyminen
  • Kustannustehokkuus – halpa yksikkökustannus
  • Ekologisuus – sisällön uudelleen käytettävyys

Ylivertaisista ominaisuuksista huolimatta henkilöstökoulutuksen täydellinen digitalisointi estäisi elintärkeän henkilökohtaisen vuorovaikutuksen ja valmentavan tukemisen mahdollisuudet. Moderni hybridimalli yhdisteleekin sekä digikoulutusta että perinteisiä koulutuksia tehokkaaksi kokonaisuudeksi.

Osaamisen jatkuva digihuoltamo osana strategiaa 

Toisin kuin ajoneuvon vuosihuolto, osaamista voidaan ja kannattaa kehittää digitaalisesti ja ennen kaikkea jatkuvasti. Mutta kuten ajoneuvon vuosihuolloille, tulee osaamisen kehittämiselle olla ennakoiva suunnitelma.

Osaamisen kehittämisen suunnittelun tulee olla osa strategiatyötä, jossa huomioidaan ennakoivasti mahdollisia muuttujia.

Strategiaan perustuva osaamisen kehittäminen tai ns. ”strateginen oppiminen” on kestävän toiminnan kulmakivi, joka ajaa positiivista muutosta organisaation tärkeimmässä moottorissa eli inhimillisessä pääomassa. Strategiakeskeisyys myös konkretisoi oppijalle osaamisen kehittämisen tarvetta, joka edistää luontaista motivaatiota ja kasvun asennetta.

Digitaaliset työkalut luovat selkärangan jatkuvalle strategiselle oppimiselle. Osaamisen kehittämisen suunnitelma, tavoitteenasetanta, seuranta ja oppimisympäristö voidaan kaikki toteuttaa digitaalisesti. Skaalautuvuus, toimintojen sujuvuus, kustannustehokkuus sekä saavutettavuus ovat digitaalisten työkalujen tuoma lisäarvo osaamisen kehittämiseen. 

FCG mukana jatkuvan oppimisen kansallisissa talkoissa

OECD:n vuoden 2022 tutkimuksen mukaan Suomella ei ole kattavaa jatkuvan oppimisen strategiaa. Hälyttävintä on se, että tutkimuksen mukaan nykyinen koulutustarjonta ei kovin hyvin vastaa työelämän tarpeisiin.

Istuva hallitus on tarttunut härkää sarvista ja sisällyttänyt hallitusohjelmaan jatkuvan oppimisen uudistuksen. Uudistuksen tavoitteena on vastata työelämän muuttuneisiin osaamistarpeisiin ja hankkeen tavoiteltuja hyötyjä ovat mm. väestön osaamistason nousu ja osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen.

Myös me FCG:llä tunnistamme jatkuvan oppimisen merkityksen ja haluamme kehittää laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia jatkuvan oppimisen koulutuspalveluita. Tarjoamme FCG Digikanavan kautta digitaaliset jatkuvan oppimisen palvelut useille eri kohderyhmille. Ensimmäiset digipalvelumme suunnattiin kuntien ja hyvinvointialueiden luottamushenkilöille. Ilokseni voin todeta, että lanseerasimme syyskuun alussa palvelun kuntien esihenkilöille sekä lastensuojelun huippuosaaja -palvelun lasten parissa työskenteleville ammattilaisille.

Digitaaliset jatkuvan oppimisen palvelumme ovat saaneet loistavan vastaanoton, ja odotamme innolla tulevien uusien palveluiden tarjoamista asiakkaidemme iloksi. Pysy siis kuulolla!