Henkilöstöresursoinnin sietämätön vaikeus

19.2.2020

Kuohunta vanhusten hoiva-alan ympärillä jatkuu. Tilanne kärjistyi noin vuosi sitten, kun yksityisen hoiva-alan yrityksen yksikkö jouduttiin sulkemaan siellä ilmenneiden mm. resurssivajeeseen liittyvien puutteiden vuoksi. Vastaavia tapauksia on viimeisen vuoden aikana esiintynyt useampiakin, valitettavasti.

Esiin tulleet tapaukset ovat pääasiassa koskeneet yksityisen sektorin toimintaa, mutta samanlaisiin ongelmiin törmätään toki myös julkisella sektorilla. Taloudelliset ja esimerkiksi resurssien saatavuuteen liittyvät realiteetit ovat kaikille yhteisiä.

Perhe- ja peruspalveluministerin Krista Kiurun asettama työryhmä laati syksyllä 2019 luonnoksen hallituksen esitykseksi eduskunnalle ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä vanhuspalvelulain muuttamisesta (STM070:00/2019), johon myös FCG Konsultoinnin asiantuntijat antoivat lausunnon. Esitys sisältää muiden muassa ehdotuksen 0.7 henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä.

Hoitajaminimistä uusi maksimi?

Tarkoitusperät esityksessä ovat varmasti hyvät; turvata vanhustenhuoltoon riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Kuitenkin mahdollisen tulevan lain toteutus ja seuranta herättävät kysymyksiä: tuleeko minimistä uusi maksimi? Myös lain määrittely mm. sen osalta, mitä henkilöstöryhmiä mitoitukseen lasketaan mukaan, tulee olla riittävän tarkka. Esimerkkejä erilaisista tulkintatavoista on jo nyt tullut esille. On myös huomioitava, että niin asiakkaat kuin toimintatavat vanhustenhuollon eri yksiköissä saattavat erota huomattavastikin toisistaan.

Eksaktien hoitajalukumäärien sijaan tulisikin keskittyä siihen, että henkilöstöresurssit kohdistetaan oikein ja määriteltyjen kriteereiden mukaisesti eli oikea määrä hoitajia, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa.

Henkilöstöresurssoinnissa luotettava tieto ja hyvä johtaminen ovat lähtökohta

Kuten muutkin tärkeät hoitoalalla tehtävät päätökset, myös henkilöstöresursoinnin tulee perustua tietoon. Tiedolla johtaminen on avainsana tässäkin asiassa. Myös geriatrian professori Jaakko Valvanne toteaa valtakunnalliselle sanomalehdelle (HS 30.12.2019) antamassaan haastattelussa hyvän johtamisen olevan jopa tärkein asia hyvässä vanhustenhoidossa. 

Keinot tarvittavan tiedon saamiseksi meillä jo on. Erilaisten toimintakykymittareiden avulla on mahdollista selvittää asiakkaan avuntarpeen määrä ja hoitoisuusluokitusjärjestelmän avulla rajalliset henkilöstöresurssit saadaan kohdistettua oikein. Nyt on viimeinkin aika valjastaa nämä työvälineet ja niiden avulla saatava tieto hyötykäyttöön ja siirtyä sanoista ja hyvistä aikomuksista todellisiin tekoihin.

 

20671.jpg
LOTTA SOKKA
Erityisasiantuntija, Hyvinvointi ja sote
+358 44 748 7988

Lotta aloitti vanhustyön asiantuntijana FCG:llä vuonna 2011. Tällä hetkellä Lotta työskentelee DRG-tuoteperheen (NordDRG, pDRG, dDRG) sekä siihen liittyvän kustannuslaskennan parissa.  Lotan vahvuutena on erityislaatuinen koulutustausta, jossa yhdistyy sekä terveydenhuoltoalan että talous- ja järjestelmäpuolen vahva osaaminen. Erityisinä kiinnostuksen kohteina Lotalla ovat kuntien palvelurakenteeseen, ikäihmisten palveluiden oikeaoppiseen kohdentamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin liittyvät asiat.