Ilmastojohtaminen kuntien agendalle – faktoihin ja vaikuttavuuteen perustuvaa päätöksentekoa

12.11.2021
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos
Vastuullisuus
Vastuullisuus
Elinvoima
Elinvoima

Kunnianhimoiset tavoitteet on asetettu – sanoista tekoihin

Ilmasto näkyy jo kuntien nykyisissä strategioissa, mutta tällä valtuustokaudella valmisteltaviin strategioihin odotetaan enemmän linjauksia kestävyydestä ja ilmastonäkökohdista. Jo kaksi kolmasosaa kunnista on asettanut jonkinlaisen ilmastotavoitteen. Hieman yli kolmasosa suomalaisista kunnista tavoitteleekin hiilineutraaliutta, tyypillisesti vuonna 2030.

Kunnat osaavat asettaa tavoitteita ja se onkin helpompaa kuin käytännön ilmastotyön tekeminen. Ilmasto-ohjelmat ja -tiekartat ovat apuna mentäessä kohden konkreettisia toimia, mutta niihin ja strategiaan kirjatut tavoitteet konkretisoituvat teoiksi vasta, kun toimialat suunnittelevat vuosittain taloutta ja toimintaa. Avainasemassa on arvioida ilmastotavoitteiden ja -tekojen vaikuttavuutta ja realistisuutta, jotta kuntien resurssit käytetään mahdollisimman järkevästi.

Ymmärrys ilmastosta luo pohjan vaikuttavalle ilmastotyölle kunnissa, ja nyt onkin ajankohtaista varmistaa, että uusilla päättäjillä on tarpeeksi ilmasto-osaamista. Kuntaliitto ja FCG toteuttavat yhdessä ajankohtaisia hankkeita, kuten tällä hetkellä käynnissä olevan ILMAVA-ilmastojohtamisen valmennuksen, josta kuntien ylin johto saa eväitä vaikuttavaan ilmastojohtamiseen.

Ilmasto koko kunnan asiaksi

Olemme nyt välivaiheessa: ilmastoasiat ovat siirtymässä yksittäisiltä toimialojen ympäristöspesialisteilta koko kunnan asiaksi. Ilmastoasioita ei voi johtaa enää erikseen, vaan tavoitteiden saavuttaminen vaatii poikkihallinnollisesti toimivaa kuntaa, jossa ilmasto luo raameja koko kunnan toiminnalle ja johtamiselle.

Taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat sekä hyvinvoinnin edistäminen kulkevat käsi kädessä ilmastoasioiden kanssa. Esimerkiksi resurssitehokkaat ja vastuulliset investoinnit, tilojen energiatehokas käyttö ja muuntojoustavuus, palvelujen järkevä sijoittuminen ja saavutettavuus sekä houkuttelevat kevyen liikenteen väylät ovat hyödyllisiä monesta eri näkökulmasta. Toisinpäin ajattelemalla, eli että näistä hyvistä toimintatavoista jouduttaisi jostain syystä luopumaan, tuo esille sen, miten luonnollisena osana kaikki kestävyyden näkökulmat ovat jo kuntien toimintaa. Viestintä poikkihallinnollisesti eikä niinkään erillisistä ilmastoasioista on yksi panostamisen arvoinen asia – kestävyys voidaan punoa mukaan kaikkeen viestintään.

Rahallisten resurssien puuttumisen lisäksi kunnissa ei välttämättä ole tarpeeksi osaamista tai työkaluja ilmastotyölle. Tukimekanismeja jää hyödyntämättä, kun niihin ei ole resursseja perehtyä eikä tehdä rahoitushakemuksia. FCG:llä on vahvaa rahoituskonsultoinnin ja hankevalmistelun osaamista, jolla voidaan auttaa resurssien löytämisessä ilmastotyöhön.

Sitten seuraava vaihde silmään

Työtä ilmaston eteen on jatkettava sisukkaasti haasteista huolimatta. Onnistuaksemme tarvitsemme systemaattista ilmastojohtamista sekä faktoihin ja vaikuttavuuteen perustuvaa päätöksentekoa. Näitä taas ei ole ilman vahvaa osaamista, jota tarvitaan lisää nimenomaan kunnissa, sillä tahtotila ja tavoitteet tulevat todeksi paikallisella tasolla.

Kunnan tehtävänä on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen – mikä olisikaan tärkeämpi teko hyvinvoinnin eteen kuin terveellisen ja turvallisen elinympäristön varmistaminen myös tulevaisuudessa.