Jos etätyöt yleistyvät pysyvästi, miten käy osaamisen kehittämisen?

14.4.2021
Osaamisen kehittäminen
Osaamisen kehittäminen
Oppiminen
Oppiminen

Mahdollisuudet oman ammattitaidon kehittämiselle ja ylläpitämiselle ovat lähes rajattomat, kun kouluttautua voi ajasta ja paikasta riippumatta.

Mutta vastaako monipuolinen webinaaritarjonta osaamisen kehittämisen vaateeseen, jota peräänkuulutetaan kiihtyvällä tahdilla? Kun maailma ja työelämä muuttuvat, on tekijöiden muututtava sen rinnalla. Erityisesti koulutusvalikoima on koronan myötä laajentunut ja tarjolla on paljon ilmaistakin koulutusta. 

On erinomaista, että Suomessa eletään monelta osin erittäin teknologiamyönteisessä maailmassa. Viimeistään kuluneen koronavuoden myötä on tosiaan mahdollista osallistua koulutuksiin ja tapahtumiin virtuaalisesti. Tämä ratkaisee sekä turvavälit että kustannukset: vaikka osallistuminen sinänsä olisikin maksullista, pääsee työnantaja kevyemmillä panostuksilla matka- ja majoituskulujen jäädessä pois. Webinaareja on helppo kuunnella ja seurata. Ehkä jo liiankin helppo?

Kehitä osaamistasi koulutuksissamme - tutustu tästä verkkokoulutuksiin

Koulutukset säästöleikkurin kohteena

Työntekijöiden täydennyskoulutus on yksi ensimmäisistä säästökohteista yrityksissä ja julkisellakin sektorilla, kun kohdataan taloudellisia haasteita. Kun kustannuksia karsitaan, osallistumiset erilaisiin ammatillisiin täydennyskoulutuksen tapahtumiin ja koulutuksiin ovat herkästi säästölistalla.

Tämä on helppo ymmärtää, kun koulutuksen vaikuttavuuden mittaaminen ei ole yhtä yksinkertaista kuin koulutukseen käytetyn ajan ja kustannusten laskeminen. Samalla säästäminen juuri osaamisen jatkuvasta kehittämisestä on seikka, jonka todellinen vaikutus voidaan nähdä vasta jälkikäteen. 

Kehittyminen kaipaa keskittymistä

Koulutussäästöjen ja -leikkausten lisäksi moni meistä tunnistaa itsessään ”moniajosyndrooman” ja tunnustaa, että webinaariosallistumisessa mielenkiinto herpaantuu nopeasti, jos puhuja tai aihe ei ole kiinnostava. Samalla moni tunnustaa, että näin ei kävisi, jos istuisi seminaarisalissa: sieltä ei kehtaa lähteä kesken pois.

Ydinkysymys onkin ehkä se sama, mikä jo esim. ensimmäisten eLearning-kurssien kohdalla vuosia sitten: osallistuminen vaatii oppijalta itseltään aikaa, aktiivisuutta ja itsensä kurinalaista johtamista sekä halua paneutua aiheeseen. Hyödyn saat, kun keskityt yhteen asiaan kerrallaan, etkä hoida sähköposteja tai tee jotain muuta samalla, kun kuuntelet luennoitsijaa. 

Vaikuttaako tämä lopulta todelliseen osaamisen kehittymiseen? Muuttuuko lyhytkestoinen täydennyskoulutus kokonaan erilaisten webinaarien seuraamiseksi, jossa kukin oman mielenkiinnon – ja muiden töiden ohessa – mukaan ”piipahtaa luennolla” ja osallistuu erilaisiin keskusteluihin aiheen tiimoilta joko virtuaalisissa ryhmätyötiloissa tai chatissa? 

Korona-ajan kaltaisessa poikkeustilanteessa työnantajalta vaaditaan osallistumisen mahdollistamisen lisäksi tukea sille, että koulutukseen osallistumisen ajan voi todellakin varata kouluttautumiselle: ei tuplabuukkauksia kalenteriin, ei osallistumisen kohdalle deadlinea tärkeiden projektien valmistumiselle. 

Etäosallistuminen vaatii enemmän kuin lähiopiskelu: osallistuja johtaa itse itseään, ajankäyttöään ja osallistumistaan. Kun tämän hallitsee, mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja kehittymiseen ovatkin lähes rajattomat.

Tutustu tästä monipuoliseen koulutustarjontaamme

21327.jpg
TARJA SALONEN
Myyntijohtaja, Asiakaskokemus
+358 44 744 1815

Tarja on asiantuntijapalveluiden kehittämisen ja myynnin ammattilainen. ​Hän on ennen uraansa FCG:llä ollut mm. ensimmäisen kerran kehittämässä koulutuspalveluita ja niiden digitalisointia jo yli 20 vuotta sitten. Tarja näkee nykyisessä työssään myyntijohtajana selkeän yhteyden henkilöstön osaamisen ja eri organisaatioiden toiminnan kehittämisen ja tuloksellisuuden välillä: osaava henkilöstö on hyvinvoivaa, työhönsä sitoutunutta ja saa tehokkaasti aikaan tuloksia.