Kaupunkikehityksen lähtökohtana kohtaamiset ja kokemukset

26.1.2021
Elävät kaupungit
Arkkitehtuuri
Arkkitehtuuri
Kaupunkisuunnittelu
Kaupunkisuunnittelu

Kaupungit ovat uudenlaisten vaatimusten edessä. Megatrendien myötä asukkaiden käyttäytyminen muuttuu, asiointi siirtyy yhä enenevissä määrin verkkoon, ja keskustojen kivijalkakaupat ovat vaikeuksissa. Kaupungeista ja elinympäristöistä haetaankin nyt elämyksiä, kohtaamisia ja kokemuksia. Siten myös kaupunkien kehittämisen vaatimuksena on aito kiinnostus ihmisten elämää ja asuinympäristöjen kehittämistä kohtaan.

Asiaton oleskelu sallittu

Kaupungit on tyypillisesti rakennettu ja nähty vahvasti sääntöjen kautta. Asumiselle, hallinnolle, kaupalle, teollisuudelle ja logistiikalle on määritetty omat lokaationsa. Vaikka eri toimintojen rinnakkaiselossa voi olla edelleenkin ristiriitoja, voi tällaista lokeroimista ja keskinäistä kohtaamispisteiden puutetta nykyisellään kyseenalaistaa. Sijoittelun sijaan kaupunkikehityksessä oleellisinta on kartoittaa tai visioida sitä, mitä kaupungissa tapahtuu nyt tai tulevaisuudessa. Tavoitteena on luoda asukkaille ja käyttäjille hyvä, turvallinen asuin- ja elinympäristö. Lopputuloksen on oltava myös esteettisesti miellyttävä kokonaisuus.

Aiemmin oli tapana kyltein kieltää asiaton oleskelu. Tämän päivän kaupunkikehittäjän mielenkiinnon kohteena toivoisi olevan yhteen kerääntyvät ihmisjoukot, josta käynnistyy kutkuttavan kiinnostava kartoitustyö sille, mikä saa ihmiset kokoontumaan ja tekee alueista eläviä. Hyvä esimerkki tällaisesta alueesta on Helsingissä Hernesaaren ranta, jossa jättömaasta on muotoutunut yhteinen olohuone tai skeittareiden aktiivisuuden tuloksena muovautunut harrastealue ja skeittiparkki Suvilahdessa.

Kaupunkikehityksessä kaivataan kokeilukulttuuria

Kaupunkikehitys tarkoittaa käytännössä yhä usein teknispainotteista prosessia tai toimenpidettä, jonka toteutuksen taustalla vaikuttavat poliittiset päätökset ja raha. Kaiken ei silti tarvitse syntyä säännellyssä prosessiohjauksessa, vaan kaupunki voidaan nähdä muutoksen tilana, jonka pitää taipua ihmisten erilaisiin tarpeisiin.

Maailmalta on saatu esimerkkejä kokeilukulttuurin rantautumisesta myös kaupunkien kehittämiseen ja esimerkiksi koronan aikana on muodostunut uudenlaisia, matalan kynnyksen tapoja järjestäytyä vaikkapa viikonlopputoreille. Suomesta vastaavia esimerkkejä ovat aktiivien käynnistämät siivous- ja ravintolapäivä -liikkeet, vaikka ne eivät alun perin kaikkiin säännöksiin taipuneetkaan.

DIY -hengessä kaupunkilaisille luotuja kokeilukulttuurin paikkoja soisi nähtävän enemmänkin. Kaupunkia voi kehittää asukkaiden kautta niin, että sellaisista yhteisön tekemistä kokeiluista, jotka toimivat ja menestyvät, muodostuu vakiintuneita tapoja ja käytäntöjä. Matalalla kynnyksellä, edullisesti toteutettavia väliaikaisia muutoksia kutsutaan taktiseksi urbanismiksi. Se on ketterä keino edistää kaupunkikehityksen hankkeita ilman raskasta suunnittelu- ja lupaprosessia tai miljoonabudjettia.

Tallennne 9.2.2021 pidetystä kaupunkikehityksen webinaarista

Suunniteltaessa eläviä kaupunkeja ja elinympäristöjä, on vuorovaikutus välttämätöntä. Kaupunkikehitystä käsittelevässä webinaarissamme "Cities for people with tactical urbanism, skateboarding" 9.2.2021 lähestymme aihetta skeittareiden näkökulmasta. Nykyisin olympialajiksi nousseen skeittauksen juuret ovat keskellä kaupunkia. Skeittarit ovat luoneet oman, vahvan kulttuurinsa ja hahmottavat kaupunkia täysin sen kautta, mitä se voi tarjota lajin harrastamiselle. Lue tarkemmat tiedot tapahtumasta tai löydä parhaimmat spotit webinaarin tallenteesta, jossa samassa virtuaalisessa pöydässä ovat mukana tutkija, kaupunkisuunnittelija ja skeittari!