Käytännön kentällä kesän ajan 

16.9.2020

Koronakriisi on vaikuttanut monen työ- ja henkilökohtaiseen elämään. En ollut siinä poikkeus. Korona-aika kuitenkin avasi mahdollisuuden käydä tutustumassa Helsingin kaupungin lastensuojelun palvelutarpeen arviointiin sosiaalityöntekijänä. 

Työskentelin kesän Helsingin lastensuojelussa ja sain paljon hyvää kokemusta. Tehtäväni oli päivystää virka-aikana palvelutarpeen arvioinnissa ja osallistua asiakastapauksissa palvelutarpeen arviointeihin.

Mediassa oli laajasti esillä, kuinka yhteiskunnan sulkeminen näkyi lastensuojeluilmoitusten määrän vähenemisenä. Kun koulut sulkivat ovensa, eivät lastensuojelun huolet kantautuneet viranomaisille saakka. Asia oli hyvin tuttu työtovereilleni. Kaikkien yhteinen toivomus oli, että koulut avaisivat ovensa normaalisti syksyllä.

Yhteistyö koulujen ja muiden viranomaisten kanssa on sosiaalityön kannalta elintärkeää. 

Olin jo aiemmin sosiaalityöntekijänä törmännyt sosiaali- ja terveyspuolen järjestelmien ja yhteistyön jäykkyyteen. Perheiden ongelmien moninaisuus pakottaa sosiaali- ja terveyspuolen toimimaan yhdessä, mutta yhteistyö ei saa tukea toimintakulttuurilta eikä järjestelmiltä. Tämä on mielestäni valtakunnallisesti tärkeä aihe. 

Kiinnitin myös huomiota sosiaalipuolella vähäisesti käytössä oleviin mittareihin. Ajatusta Jokainen asiakas on yksilö korostetaan sosiaalialan koulutuksessa. Todellisuudessa tämä tarkoittaa , että työyhteisössä keksitään omat työskentelytavat eli valtakunnallisesti ei ole yhtenäisiä toimintatapoja. Lastensuojelulaki luonnollisesti määrittää työskentelyä, mutta tilanteen kartoittaminen vaihtelee - olosuhteet vaihtelevat ja niin myös asiakkaan motivaatio osallistua työhön. 

Sosiaalityöhön on kuitenkin kehitetty arviointimenetelmiä kuten ARVOA-mittari lastensuojeluun ja KOMPASSI-menetelmä, joka soveltuu niin perhe- kuin aikuistyöhön.  Mikäli organisaatiossa ei vielä ole arviointimenetelmiä, suosittelen tutustumaan näihin erinomaisiin työkaluihin. 

Kesä lastensuojelussa osoittautui erittäin opettavaiseksi. Sain käytännön kentältä jälleen uuden työkokemuksen, jota voin hyödyntää nykyisessä asiantuntijan tehtävässäni. Kaikki kokemukset opettavat jotakin. Tämän kokemuksen suurin anti oli ymmärtää, että paineensietokyky on yksi suurimmista vahvuuksistani. Akuutit tilanteet vaativat nopeita päätöksiä. Kun päätökset vaikuttavat niin suoraan asiakkaan elämäntilanteeseen, se lisää painetta päätöksen onnistumisesta. 

Kesällä valmistuin yhteiskuntatieteiden maisteiksi ja viime viikolla palasin takaisin FCG:lle ja RAVA-mittarin projektipäälliköksi. Syksylle on tilattu monia RAVA-mittarin koulutuksia. Tarkoituksena on tehdä sähköiset koulutusmateriaalit mittarista. Korona on arvaamaton, ja syksy voi tuoda muutoksia, mutta on upeaa olla taas töissä! 


 

21624.jpg
DARJA URVAS
Asiantuntija, Hyvinvointi ja sote
+358 45 159 7737

Darja on hyvinvointi- ja soteasiantuntija, jolla kokemusta konsulttiprojekteista ja projektipäällikkön tehtävistä. Hän on kiinnostunut erityisesti työn vaikuttavuudesta, kustannusvertailusta ja johtamisesta.