Kohti koronan jälkeistä aikaa

11.1.2021
Hyvä hallinto
Hyvä hallinto
Johtaminen
Johtaminen
Osaamisen kehittäminen
Osaamisen kehittäminen
Tapahtumat
Tapahtumat

Kohti koronan jälkeistä aikaa

Takana on vaikea vuosi. Koronapandemia on järkyttänyt monen perusturvallisuuden tunnetta ja tapahtumien kulkua on ollut vaikea ennakoida. Vaikka Suomi on kansainvälisesti vertaillen selvinnyt koronavuodesta hyvin, terveyskriisi on meilläkin ollut vakava ja taloustaantuma syvä. Virusepidemia on iskenyt erityisesti tiheimmin asuttuihin kaupunkiseutuihin ja niissä toimiviin palveluyrityksiin. Myös matkailusta riippuvaiset alueet maksavat matkustusrajoituksista kovaa hintaa.

Valtiovalta on onneksi ottanut voimakkaan roolin talouden pitkäkestoisten vaurioiden torjumisessa. Pandemian myrskynsilmässä koronatukien oikeasuhtaisuutta on ollut järkevää arvioida varsin karkealla sapluunalla - pääasia, että yhteiskunnan perusfunktiot pysyvät yllä. Jatkossa asteikko varmasti tarkentuu.

Tukimiljardien alla piilottelevat tutut haasteet

Valtion koronatukien ansiosta vuodesta 2020 on tulossa kuntataloudelle merkittävästi edellisvuotta parempi. Kuntasektorin pitkän aikavälin perushaasteet eivät silti ole korona-aikana mihinkään hävinneet. Osa kunnista joutuu sopeuttamaan palvelutarjontaansa pienemmäksi syntyvyyden laskun ja asukasmäärän vähenemisen vuoksi, muutamien kaupunkiseutujen taas on kyettävä investoimaan kasvuun. Lisäksi ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää rohkeita toimia.

Korona kasvattaa kestävyysvajetta

Suomen Pankin tuoreimman arvion mukaan julkisen talouden kestävyysvajeen bkt-suhde on koronakriisin seurauksena noussut 5½ prosenttiin. Euroissa se on noin 13 miljardia. Kestävyysvajeen näin tarkka määritys on monimutkainen laskuharjoitus, mutta viime kädessä kyse on hyvin yksinkertaisesta asiasta: huoltosuhteen noususta. Tulevina vuosikymmeninä työelämään osallistuvien osuus väestöstä laskee ja huolenpitoa tarvitsevien määrä vastaavasti kasvaa.

Huoltosuhteen nousu johtuu nimenomaan vanhusten määrän voimakkaasta kasvusta. Tällä hetkellä sataa työikäistä kohden on 37 ikääntynyttä. Vuosisadan puoliväliin mennessä vanhushuoltosuhteen arvioidaan olevan jo lähes 50. Ihmiset elävät entistä pidempään ja onneksi tekevät sitä entistä terveempinä. Hoivamenot silti nousevat, koska esimerkiksi erilaisista muistisairauksista kärsivien määrä väistämättä kasvaa ja heidän hoivansa on hyvin työvoimavaltaista.

Kunnat ovat jatkossakin hyvinvointivaltion ydintoimijoita

Julkisella sektorilla tarvitaan tulevina vuosikymmeninä tuottavuuskasvun merkittävää nopeutumista. Muuten kestävyysvaje ei mene umpeen ilman massiivisia veronkorotuksia. Palvelujen laadusta on kuitenkin pidettävä kiinni, sillä laadukkaat peruspalvelut tukevat talouden pitkän aikavälin menestystä. Vaikka Sote-uudistus vähentääkin kuntien työsarkaa, ovat kunnat jatkossakin hyvinvointivaltion keskeisiä toimijoita.

Työllisyysasteen nousua on pidetty tehokkaimpana lääkkeenä kestävyysvajeeseen. Työllisyystoimissa keskustelu pyörii usein kannustimien ympärillä, mutta ne vaikuttavat lähinnä ihmisryhmiin, joilla on aidosti mahdollisuus tehdä valintoja työllisyyden ja työttömyyden välillä. Isompi kysymys on, miten syrjäytymistä ja ihmisten ajautumista työttömyyden ”kovaan ytimeen” kyetään ehkäisemään. Niissä talkoissa kuntien kasvatus- ja sivistystehtävillä on aivan olennainen merkitys.

Tulevaisuuden avainsana on yhteistyö

Millä keinoilla tulevaisuuden haasteisiin vastataan? Yksi ehdoton avainsana on yhteistyö. Aktiivi-ikäisen väestön vähetessä kuntien keskinäinen kilpailu on nolla-summa –peliä, joka ei kokonaisuutta hyödytä. Köydenveto voi pikemminkin johtaa palvelurakenteen pöhöttymiseen. Tehoja on haettava entistä enemmän yhteistyöstä – paitsi kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden välillä myös julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kesken.

Myös koronavuoden poikkeusoloista on otettava parhaat palat mukaan tulevaisuuden tuottavuuskasvun juuriksi. Olosuhteiden pakosta hypätty digiloikka on monella sektorilla ollut valtava. Kokemuksissa riittää varmasti monia aihioita julkisen talouden kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen.

Lämpimästi tervetuloa uuden ajan Rahoitus- ja johtamisfoorumi RAFOON 10.–11.2.2021. RAFOssa alansa parhailta talouden, digitalisoinnin sekä johtamisen asiantuntijoilta päivän polttavimmista aiheista. Pureudumme RAFOssa lisää koronanjälkeiseen kuntatalouteen ja johtamisen muutokseen. Tutustu tapahtumaan >>

Timo-Vesala-Kuntarahoitus
TIMO VESALA
pääekonomisti, valtiotieteiden tohtori, Kuntarahoitus Oyj,

Kuntarahoituksen pääekonomistin roolissa on erityisen vahva yhteiskunnallinen näkökulma. Globaalien markkinoiden kehityksen ohella pääekonomistin tehtävänä on ymmärtää niitä vaikutuksia, joita sekä kansainvälisellä talouskehityksellä että Suomen sisäisillä trendeillä on maan talouteen yhtiön asiakkaiden toimintaympäristönä. Ekonomistina haluan antaa talouden suunnasta luotettavaa tilannekuvaa, joka hyödyttää sekä Kuntarahoituksen omaa liiketoimintaa että asiakkaiden päätöksentekoa.