Korona muutti maailmamme

1.4.2020
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalvelut

Koronan vuoksi maailmamme muuttui yllättäen ja se koskettaa meitä jokaista. Emme pääse karkuu – muutos on koko ajan läsnä. 

Terveydenhuolto pyytää avukseen henkilöitä, jotka haluavat auttaa. Maanviljelijät toivovat, että lomautetut hakeutuisivat maa- tai marjatiloille töihin. Koululaiset ovat olleet pari viikkoa jo etäopetuksessa ja vanhemmat sukkuloivat työn ja opettamisen välillä.

Kuinka me selviämme näistä kaikista odotuksista, vaatimuksista ja epätietoisuudesta? Siihen ei  ole kenellekään vastausta, on vain uskottava. Toivon tunnetta ei saa kadottaa.

Itse kannan huolta lapsista ja perheistä, joilla oli haasteita jo ennen koronaa.

Kuinka perheet ja vanhemmat selviävät jo olemassa olevista haasteista, vanhemmuudesta, lasten opettamisesta, lomautuksista tai mielenterveys- ja päihdeongelmista? Oletan, että lastensuojelun, mielenterveys- ja päihdepalveluiden kysyntä tulee kasvamaan runsaasti. 

Vielä en ole nähnyt uutista, jossa lomautettuja henkilöitä pyydettäisiin vanhempien tai lapsen tueksi. Sosiaalipalvelut ovat hätää kärsimässä ja tiedostavat tulevaisuuden uhkakuvat. 
Lastensuojelun valtakunnallinen tilanne on ollut viime vuosina useasti otsikoissa. Kuntien kustannukset ovat karanneet käsistä, henkilöstöä ei saada avoimiin virkoihin ja aika kuluu tulipaloja sammuttaessa. Näillä näkymin kesällä ja viimeistään syksyllä sammutellaan metsäpaloja.

Erityisesti lapset ja perheet tarvitsevat tukea sekä konkreettista apua. Ei pidä odottaa, että me vain selviämme. Meidän on pakko kehittää uudenlaisia työmenetelmiä ja keinoja, joilla vahvistamme lasten ja perheiden osallisuutta.

Lastensuojelu tarvitsee uudenlaisia toimintamalleja ja toimintaperiaatteita jo ennestään haastavassa tilanteessa. Tarvitaan käytäntöjä, jotka oikeasti juurtuvat arkeen ja osaksi toimintakulttuuria. Tarvitaan aivan uudenlaisia lähestymistapoja ja keinoja tehdä yhdessä työtä lapsen ja perheen hyvinvoinnin eteen.  Lapsen ja nuoren omaa osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan tilanteeensa on vahvistettava.

Lastensuojelun tarvetta voidaan lähestyä toimintakyvyn kautta: puutteet perheen toimintakyvyssä aiheuttavat palvelutarpeita. Uuden näkökulman tilanteeseen antaa ARVOA-menetelmä.

Kun onnistumme lisäämään perheen toimintakykyä ja vähentämään palvelutarvetta, palvelu on ollut vaikuttavaa. 

ARVOA-menetelmä on lapsen tai nuorten toimintakyvyn arviointimenetelmä lapsi- ja perhepalveluihin ja lastensuojelun asiakastyöhön. Toimintakykyä arvioidaan kartoittamalla lapsen ja perheen toimintakyvyn riskitekijöitä ja voimavaroja. Menetelmän avulla vahvistetaan lapsen ja nuoren osallisuutta.

On aika uskaliasta ennustaa tulevaisuutta, mutta uskon koronan opettavan meille paljon yhdessä tekemisestä ja yhteen hiileen puhaltamisesta. Toivottavasti tämä oppi kantaa meitä myös vielä tulevaisuudessa, vaikka taloudelliset resurssit ovat rajalliset.

21315.jpg
SATU KAINULAINEN
Tiimivastaava, Hyvinvointi ja sote
+358 40 820 0878

Satun ydinosaamista on syvällinen ymmärrys sotepalveluista ja mielenkiinnon kohde erityisesti mielenterveys ja lastensuojelun kokonaisuus. Hän on vahvistanut FCG:n sotepuolen asiantuntemustamme vuodesta 2016 lähtien.