Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan tekoja!

16.2.2021
Hyvinvointi
Hyvinvointi
Hyvä hallinto
Hyvä hallinto
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalvelut

Koko korona-ajan, mutta jatkuvasti enenevässä määrin, on mediassa käyty keskustelua lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Pahoinvointi näkyy väkivaltaisuutena, päihteiden käytön lisääntymisenä, syrjäytymisenä ja yksinäisyytenä, sekä monena muuna oireena. Olemme poikkeuksetta sitä mieltä, että tilanne on kamala.

Päivittely ei kuitenkaan riitä, vaan asialle on tehtävä jotain! Tarvitsemme ratkaisuja nimenomaan oireilun syiden hoitoon ja poistamiseen itse oireen hoitamisen sijaan. Emme voi ohittaa tapahtumia, sulkea silmiämme ja toivoa, että aika parantaa. Nyt on aika pysähtyä, löytää ratkaisuja ja tehdä muutoksia.

Monitoimijamallista ratkaisu lasten ja nuorten pahoinvointiin

Kuulin erään asiakkaani puhuvan monialaisesta työskentelystä lasten suojelemiseksi. Jäin pohtimaan termiä ja sitä tutkiessani herää ratkaisuehdotus: monitoimijaisen yhteistyön malli. Suomessa on olemassa monitoimijapäivystyksiä, joten miksi tämä malli ei juurtuisi myös lasten, nuorten ja perheiden palveluun?

Tarvitsemme ratkaisuja nimenomaan oireilun syiden hoitoon ja poistamiseen itse oireen hoitamisen sijaan.

Monitoimijamallin juurtuminen toimivaksi käytännöksi vaatii halua ja yhteistä näkemystä sekä asennetta. Toki myös toisen työn arvostamista ja ymmärtämistä. Tämä vaatii lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä yhteistä tahtotilaa ja vastuunottamista.

Oma perhe on jokaisen lapsen ja nuoren ydinyksikkö; on se sitten minkälainen hyvänsä. Siksi lasten ja nuorten pahoinvoinnin hoidossa on otettava ammattilaisten lisäksi koko perhe mukaan. Palveluketjun on oltava selkeä ja jossa on määritelty toimijoiden vastuut ja velvollisuudet. Työskentelyn pitää olla sujuvaa, saumatonta ja joustavaa. Ratkaisu on siis aika lähellä, eikö vain!

Yhteistyöllä ja resurssiviisailla päätöksillä saavutetaan konkreettisia tuloksia

Uskon, että meillä on vielä keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, että lapsilla ja nuorilla on toiveikas tulevaisuus edessään. En aio kadottaa tätä tunnetta, koska jos sen kadotamme me, jotka voimme asialle jotain tehdä, kadottavat toivon myös ne, jotka ovat itse ongelman ytimessä.

Tarvitsemme pysähtymistä, strategiaa ja vastuunottamista. Osaoptimoinnin ja siiloutuneen työskentelyn on loputtava. Pysähtyminen ja vastuun ottaminen lähtee meistä jokaisesta. Emme enää voi kääntää katsetta muualle, vaan meidän on toimittava. Nyt koetellaan palveluitamme ja palvelujärjestelmäämme. Resurssit ovat tiukilla, mutta niitä löytyy. Käytetäänkö resursseja oikein, kohdentuvatko ne oikein ja tehdäänkö oikeita asioista? Vanhoista käytänteistä pitäisi pystyä luopumaan ja kehittämään uusia, jotka palvelevat tätä päivää.

Kuinka nämä ratkaisut löytävät ja kuka osaa sanoa, mikä on viisasta? Tätä ei pysty tekemään yksittäinen työntekijä tai organisaatio, vaan me kaikki yhdessä. Tarvitaan strategista linjausta, sujuvaa päätöksentekoa, sitoutumista, asennetta ja hyvää johtamista. Ja tottakai rahaa. Mutta ei tarvitse olla kummoinenkaan taloustieteilijä, jotta voidaan laskea tämän sijoituksen takaisinmaksuaika. Tai riskilaskelma siitä, mikä on hintalappu, jos mitään ei tehdä. 

Kirjoitin aiemmin blogin, jossa pohdin koronan tuomaa muutosta. Blogia lukiessani tunnistan edelleen samat kipukohdat, vaikka en olisi voinut kuvitellakaan kuinka pahaksi tilanne voi todella mennä. Vuosi sitten totesin, että ”ei pidä odottaa, että me selviämme”. Allekirjoitan tämän lauseen edelleen. Me emme selviä ilman muutosta ja uusia ratkaisuja. Jotta me selviämme meidän pitää olla hereillä, olla ketteriä ja hyödyntää uusia työmenetelmiä ja teknologiaa. Lastensuojelun kentän on oltava hyvin johdettua, työntekijöiden on saatava tehdä työnsä hyvin ja heidän jaksamistaan on tuettava. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta on korostettava ja vahvistettava. Meidän pitää kuulla, nähdä ja reagoida! Koska vahvemmat auttavat heikompia.

21315.jpg
SATU KAINULAINEN
Tiimivastaava, Sote ja hyvinvointi
+358 40 820 0878

Satun ydinosaamista on syvällinen ymmärrys sotepalveluista ja mielenkiinnon kohde erityisesti mielenterveys ja lastensuojelun kokonaisuus. Hän on vahvistanut FCG:n sotepuolen asiantuntemustamme vuodesta 2016 lähtien.