Liittyvätkö asumispalveluiden laatu ja työn merkityksellisyys toisiinsa?

24.11.2020
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalvelut
Terveydenhuolto
Terveydenhuolto
Hyvinvointi
Hyvinvointi
Laadunhallinta
Laadunhallinta

Liittyvätkö asumispalveluiden laatu ja työn merkityksellisyys toisiinsa?

Yle uutisoi 14.11.2020 Vanhojen ihmisten hoidon uudet laatusuositukset kumisevat tyhjyyttä – Professorit tylyttävät: suositukset ja arki elävät eri todellisuudessa. Uutisen sanoma kiteytyy otsikkoon: suositukset eivät aina jalkaudu käytäntöön. Haluaisin kuitenkin uskoa, että mukaan mahtuu onnistumisia eikä yleistys koskisi kaikkia palveluita. Onneksi välillä saamme lukea myös onnistumisista. Toivoisikin, että onnistumisia jaettaisiin enemmän hyvien käytäntöjen edistämiseksi esimerkiksi asumispalveluissa. 

Työn hyvään laatuun kytkeytyy lukematon määrä ulottuvuuksia, jotka voivat tuntua itsestään selvyydeltä niissä yhteisöissä, joissa hommat toimivat. Ihmiset työskentelevät ihmisten kanssa ja tuottavat inhimillisiä kokemuksia toisilleen. Arvostamalla hoito- ja avustamistyötä tekeviä työntekijöitä ja kollegoja voi vahvistaa merkityksellisyyden kokemusta kunkin tekemää työtä kohtaan. Yksinkertaisuudessaan se on KIITOS oikeassa kohti. Työn arvostus nostaa kiistatta merkityksellisyyden tunnetta.

Työn merkityksellisyyden kokemus on monesti kaikkein tärkeimpiä onnistumisen tunteita hoito- ja avustamistyössä.

Merkityksellisyys heijastuu kohtaamisiin, joita asumispalveluissa tapahtuu päivittäisessä kanssakäymisessä asukkaiden, omaisten, kollegoiden ja kaikkien yhteisön jäsenten välillä. Kohtaanko asiakkaani ja kollegani sillä tiedolla, että tekemäni työ on merkityksellistä?

Merkityksellisyyden kokemukseen kytkeytyy mielestäni lisäksi oleellisesti työn ja tehtävän näkyväksi tuominen. Mistä kaikesta asukkaiden hoito- ja avustamistyö muodostuu? Tuore sosiaali- ja terveysministeriön ja  Kuntaliiton Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 -julkaisun tarkoituksena on luoda pohjaa ikäystävälliselle yhteiskunnalle. Suosituksessa korostetaan palvelusuunnitelmaa, joka perustuu asiakkaan tarpeiden kartoittamiseen toimintakyvyn, palvelutarpeen ja hoitoisuuden näkökulmasta. Tämä ei ole uusi asia, mutta miten tämän voisi valjastaa edistämään työn merkityksellisyyteen?

Toimintakyvyn ja hoitoisuuden kartoittamisessa hyödynnetään parhaimmillaan objektiivisia mittareita. Mittareista saadaan tietoa ja tunnuslukuja. Tunnusluvut näyttävät ja konkretisoivat asukkaan edellyttämää avuntarvetta. Hoitoisuusluokittelu tuottaa tietoa nimensä mukaisesti asukkaiden hoitoisuudesta. Hoitoisuustiedossa on oleellista tieto henkilöresurssista, jolloin voidaan tarkastella asukkaiden hoitoisuutta per työntekijä ja yksikkö. Tietoa kertyy lisäksi hoitoisuudesta asiakaskohtaisesti, jolloin voimme seurata mahdollista muutosta ja reagoida siihen. Konkreettista tietoa siis asiakaskohtaisesti sekä työn, hoidon että avustamisen kuormituksesta.

Tunnuslukujen kannalta on oleellista, että ne ovat kaikille näkyviä ja avoimia. Eduksi luettakoon lisäksi tiedon visualisointi. Tieto lisää osaltaan työn merkityksellisyyttä. Tuodaan näkyväksi tieto hoitoisuudesta ja toimintakyvystä, mistä osa-alueista hoito- ja avustamistyö muodostuu ja miten kuntouttavalla työotteella saadaan ylläpidettyä asukkaiden toimintakykyä. Asumispalveluissa tapahtuva työ on usein kuormittavaa, mutta ongelmana on, ettei kuormitusta ole helppo todentaa objektiivisesti ja kuormitus vaihtelee. Onneksi mututieto voidaan konkretisoida ja valjastaa lisäämään työn merkityksellisyyttä.

Lue lisää konkreettisista työvälineistä –  olisiko organisaatiosi edelläkävijä hoitoisuus- ja toimintakykytiedolla johtamisessa?

20597.jpg
MIKKO JAAKONSAARI
Erityisasiantuntija, Sote ja hyvinvointi
+358 50 312 0302

Mikko on sosiaali- ja terveydenhuollon moniosaaja ja kehittäjä. Erityisesti palveluiden arviointi ja prosessien kehittäminen ovat hänen erityisosaaminen. Lisäksi Mikolla on pitkä kokemus hoitoisuus ja toimintakyvyn arviointijärjestelmistä sekä niiden kehittämisestä ja kouluttamisesta. Taustaltaan Mikko on kuntoutuksen ammattilainen ja työskennellyt terveydenhuollon eri organisaatioissa.