Mieti, sinä voit olla seuraava potilas

2.7.2020
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalvelut
Terveydenhuolto
Terveydenhuolto
Hyvinvointi
Hyvinvointi
Johtaminen
Johtaminen
Laadunhallinta
Laadunhallinta
Organisaatio
Organisaatio

Keskustelimme taannoin työyhteisössä siitä, miten viime vuosina on noussut julkisuuteen tapauksia, joissa hoitotyöntekijät ovat kannelleet työnantajastaan aluehallintovirastolle. Viranomaiset ovat reagoineet ja media on tuonut aiheet julkiseen keskusteluun. Ongelman ytimeksi on näiden tapausten uutisoinnissa noussut mm. riittämätön työntekijämäärä, kova kiire ja hoitotyöntekijöiden kannettavaksi muodostuva liian suuri työtaakka. Ellei liian korkeaan tai kohtuuttoman raskaaseen työkuormitustilanteeseen puututa riittävän ajoissa ja riittävillä toimenpiteillä, voi ongelman ydin olla myös johtamisessa.

Ongelmaksi voidaan myös nähdä se, ettei asiasta vastaava sosiaali- ja terveydenhuollon johtotaho pysty salassapitovelvollisuudesta ja asioiden luottamuksellisuudesta johtuen puolustamaan itseään julkisesti mediassa. Hiljaisuus ei tarkoita sitä, ettei asian eteen tehdä töitä.

On syytä miettiä, miten sote-organisaatioissa voidaan seurata työstä aiheutuvaa työkuormitusta. Riittääkö tieto siitä, että vanhuspalveluiden ympärivuorokautisessa hoivassa on 0,7 hoitajaa jokaista hoidettavaa kohti, ellei asiakkaiden toimintakykyä, hoitoisuutta ja hoidon kustannuksia pystytä seuraamaan ja arvioimaan? 

Seuraus sosiaali- ja terveydenhuollon työkuormitustilanteista on käytännössä karu. Työkuormitus aiheuttaa riskejä potilasturvallisuudelle, hoidon laadulle ja henkilökunnan työhyvinvoinnille. Pitempään jatkunut korkea työkuormitus johtaa tutkitusti hoitohenkilökunnan sairauspoissaolojoen ja potilaiden sairaalakuolleisuuden lisääntymisen. Hoitotyössä kuormitusta aiheuttaa liiallisen työmäärän, prosessien toimimattomuuden ja työvoiman hallinnan ongelmien lisäksi vaikutusmahdollisuuksien puute ja työhön kytkeytyvä henkinen paine, joka lisää myötätuntouupumuksen riskiä. 

Virhe hoitotyössä voi johtaa pysyvään vammaan, jopa kuolemaan

Potilaiden korkea hoitoisuus ja hoitohenkilökunnan riittämättömyys johtavat liian korkeaan työkuormitukseen, joka osaltaan lisää haitta- ja virhetapahtumien riskiä. Virheet riskeeraavat potilasturvallisuuden ja voivat ilmetä läheltä piti -tilanteina: potilas on melkein saanut väärää lääkettä tai meinannut pudota sängystä. Tilanteet voivat valitettavasti myös olla hyvin vakavia: potilas vammautuu tai kuolee virheen seurauksena. Virheistä aiheutuu inhimillisiä tragedioita. Virheiden seurausten kokonaisvaltaisia vaikutuksia, surua, huolta ja pelkoa on vaikea käsittää. Yhteiskunnan kannalta menetetyt elinvuodet ja tilanteen aiheuttamat seurannaisefektit ovat mittaamattomat. Jokaisen virheen kohdalla kärsii niin potilas kuin virheen tekijä. Mieti, se voisit olla sinä.

Hoitotyössä työpahoinvointi ilmenee monin tavoin

Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja -yhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa.  Liiallinen työkuormitus vaarantaa työhyvinvoinnin.

Käytännössä työpahoinvointi hoitoalalla voi ilmetä siten, ettei aamulla jaksa nousta sängystä itkemättä ennen aamuvuoron alkamista, kun edellisessä iltavuorossa on yksin hoitanut 12 potilasta eikä ole saanut unta pohtiessaan, mitä kaikkea on jäänyt tekemättä. Se voi tarkoittaa sitä, että sairastuu rintasyöpään, diabetekseen tai verenpainetautiin pitkäaikaisen stressin ja valvomisen vuoksi tai jopa sitä, että joku istuu yksin pohtien oman henkensä riistämistä. Mieti, se voisit olla sinä.

Hoitotyöntekijät elävät niin jalat maassa todellisuudessa kuin kukaan vain voi elää. Koronaepidemian muutettua maailmaa olen iloinnut siitä, että hoitotyöntekijöiden arvostus näkyy ja kuuluu. Samalla suren sitä, että monet hoitajat tekevät rakastamaansa työtä oman terveytensä ja perheensä hyvinvoinnin kustannuksella. 

Suren sitä, että monet hoitajat tekevät rakastamaansa työtä oman terveytensä ja perheensä hyvinvoinnin kustannuksella. Näin ei tulisi olla. 

Tiedän omasta kokemuksestani, miltä tuntuu tehdä töitä sairaanhoitajana, kun sydänsairas pienenpieni keskosvauva oksentaa verta, kollega ei ennätä auttamaan eikä lääkäriä ole saatavilla. Tiedän, miltä esimiehenä tuntuu kohdata työntekijä, joka istuu vieressäni huolten valtaamana itkien väsymystään tai miltä sylkipisarat tuntuvat kasvoilla työntekijän huutaessa …älä sä v**tu luule, että mä otan sulta vastaan mitään käskyjä.

Vaikeista tilanteista huolimatta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ovat tänäänkin nousseet sängyistään ja tekevät töitä paremman tulevaisuuden puolesta huolimatta epävarmuudesta, väkivallan uhasta, työyhteisöongelmista, kritiikistä ja liian pienestä palkasta. 

Sotejohtajat tarvitsevat tietoa ja mandaatin toimia

Nostamalla esille näitä rankkoja aiheita haluan ravistella esiin ymmärrystä ja alleviivata muutoksen tarpeellisuutta. Ilman ymmärrystä emme voi löytää uutta suuntaa. Ratkaisut ongelmiin eivät ole yksinkertaisia ja helppoja. Kun asiat nostetaan tai pakotetusti nousevat keskusteluun, tulee keskittyä ongelmien ratkaisukeskeiseen käsittelyyn, välttää syyllistämistä ja tukea virheiden tekijöitä. Yhdessä me voimme tehdä paljon mutta emme tilannetta ymmärtämättä, kiireessä tai ylikuormitustilanteessa - ei hoitohenkilökunta, ei esimies, ei ylin johto eivätkä poliitikot.

Uskon, että sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot hyötyisivät ns. sote-fasilitaattoreista, joiden avulla ja tukemana olisi mahdollista käsitellä ongelmia, tuulettaa ajatuksia ja luotsata työtä ja työn prosesseja eteenpäin ensisijaisesti asiakas- mutta myös työntekijälähtöisesti. Johtajat tarvitsevat todellisen mandaatin toimia, kykyä aitoon moniammatilliseen yhteistyöhön, tukea, tietoa ja aikaa pohtia. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tulisi nähdä oma roolinsa tiedon jakamisessa, raportoimisessa ja hyödyntämisessä, jotta työn todellisuus kirkastuu organisaation kaikilla tasoilla toimiville ja mahdollistaa vastuiden mukaisten vaikuttavien toimenpiteiden toteuttamisen. 

Meidän, jotka saamme toimia yhteistyössä sote-organisaatioiden kanssa, mutta myös päättäviin asemiin valitsemiemme poliitikoiden, tulee tehdä hartiavoimin töitä sen eteen, että maamme sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat saavat työrauhan: tehokkaat työkalut ja modernit johtamisen ratkaisut, tietoa ja tukea johtamiseen, riittävän resurssin toimia, turvallisen työympäristön ja riittävän korvauksen arvokkaasta työstään. Kun tämä toteutuu, seison minäkin parvekkeella ja taputan. 

20940.jpg
PIA FREDRIKSSON
Erityisasiantuntija, Hyvinvointi ja sote
+358 50 325 2591

Pia on kokenut terveydenhuollon ja projektijohtamisen ammattilainen, jonka keskeiset osaamisen ja kiinnostuksen kohteet ovat hoitohenkilökunnan työhyvinvointi, hoitotyön laatu sekä tiedolla johtaminen.