Mihin koulurakentamisessa tarvitaan pedagogia?

5.11.2020
Kasvatus
Kasvatus
Kulttuuri
Kulttuuri
Oppimisympäristöt
Oppimisympäristöt
Osaamisen kehittäminen
Osaamisen kehittäminen

Pöydän ympärillä istuu arkkitehtejä, insinöörejä, rakennuttajia ja rakentajia. Piiriä täydentävät tilaajan edustajat, kustannuslaskija ja pihasuunnittelija. Mutta missä on pedagogi?

Vuosikymmeniä suomalaista koulurakentamista ohjattiin vahvasti valtion taholta. Kunnan elinvoiman näkökulmasta koulurakentamisen täyden valtionavustuksen saaminen oli lottovoitto, jolla oli laaja paikallinen työllistävä vaikutus. Myös koulurakennuksen laajuutta ja laatua ohjattiin ensin kouluhallituksen ja sittemmin opetushallituksen taholta. 2010-luvulle tultaessa ensin rahoitus ja sitten tiloihin liittyvä ohjaus on siirtynyt valtiolta kokonaan koulutuksen järjestäjien, useimmiten kuntien, vastuulle. 

Opetushallituksen ohjauksen loppumisen myötä myös opetushallituksen koulutilojen suunnittelua ja toteuttamista koskevat ohjeet ovat muuttuneet ohjeellisiksi. Vanhat ohjeet toimivat edelleen viitteellisinä suunnittelua auttavina dokumentteina. Ne antavat perusteellisen käsityksen siitä, minkälaisia tiloja kunkin oppiaineen opettamiseen aikaisempien opetussuunnitelmien toteuttamiseksi on tullut suunnitella. Näiden ohjeiden orjallinen noudattaminen ei enää ole tarpeen ja päätökset hankkeen laadusta ja laajuudesta tehdään paikallisesti. Mikäli bändisoittoon erikoistunut kunta haluaa toteuttaa musiikin opetustilan painottaen sähköisten instrumenttien soitonopetusta tai huippukokin kotikunta muuttaa kotitalousluokan Master Chef-saarekkein varustelluksi huippukeittiöksi, niin kunta voi näin tehdä.

Samoilla vuosikymmenillä rakennetut suomalaiset koulut muistuttavat toinen toistaan. Välillä on toteutettu vähän avoimempaa ja välillä vähän suljetumpaa tilaratkaisua. Toisaalta tämä ei ole mikään ihme, sillä peräkkäiset opetussuunnitelmat eivät ole poikenneet edeltäjästään radikaalisti. 

Viime vuosien yhteiskunnan raju muuttuminen on saavuttanut myös koulumaailman ja vaatimukset kouluja kohtaan ovat alkaneet ravistella myös perinteistä koulurakennusta. Enää eri riitä, että rakennamme käytävän ja sen kahdelle puolelle samoin tavoin sisustettuja luokkia.

Nyt koulun tulee tukea itsenäistä työskentelyä, erilaisissa ryhmissä toimimista, yhteisöllisyyttä, tutkimista, luovuutta… lista on pitkä ja opetussuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita voi tulkita monin tavoin. Rakennusten tulee olla joustavia ja muunneltavia. Lisäksi useilla paikkakunnilla muutaman vuosikymmenen päästä koulurakennusta ei enää tarvita ja muuntojoustavaksi suunniteltuna koulurakennuksen käyttötarkoitus on muutettu sen hetken tarpeita vastaavaksi. 

Mihin koulurakentamisessa sitten tarvitaan sitä pedagogia? Siihen, että joku sen suunnittelupöydän ympärillä osaa kertoa, mitä kouluissa on muuttunut sitten päättäjien omien kouluaikojen.

Pedagogi avaa käsitteitä ja kertoo, että opetussuunnitelman laaja-alaiset opintokokonaisuudet ovat julkisuudessa yksinkertaistettu ilmiöpohjaisen oppimisen -käsitteeksi. Hän myös kuvaa, mitä niiden toteuttaminen koulussa käytännössä tarkoittaa. Pedagogi kuvailee, miten opettajat ovat siirtyneet tai siirtymässä yksinopettamisesta pari- tai tiimiopettajuuteen, mitä se tarkoittaa erilaisten oppilasryhmien muodostamiselle ja minkälaisia tarpeita tilojen suhteen tästä muodostuu. Pedagogi on myös se, joka ymmärtää, mistä ekaluokkalaisen tuntema turvallisuus tai yläkoululaisten yhteisöllinen toimintakulttuuri muodostuu. 

Pedagogi katsoo rakennusta toiminnan silmin. Pedagogin tulee pystyä näkemään ja kertomaan suunnittelutiimille arjen sujuvuutta edistävät ja estävät ratkaisut. Se, miten rakennuksessa todellisuudessa liikutaan, mihin muodostuu pullonkauloja, mille naulakolle 50 lasta ei mahdu, mikä wc sijaitse väärässä paikassa, mutta myös sen, mahdollistaako suunnitelma erilaisia opetusjärjestelyjä, tilojen monikäyttöisyyttä, joustavaa ryhmittelyä, rauhoittumista, luovuutta ja vielä sen seuraavan opetussuunnitelman mukaisen toiminnan.

Pedagogin tehtävänä on varmistaa, että erilaisista pedagogisista lähtökohdista tapahtuva opetus, opiskelu ja oppiminen ovat suunnitteilla olevassa uudessa koulurakennuksessa mahdollisia.
 

20920.jpg
RAILA OKSANEN
Johtava konsultti, Johdon ja palvelujen konsultointi
+358 50 439 5619

Railan on kuntien palveluverkkojen ja uusien oppimisympäristöjen johtavia asiantuntijoita Suomessa. Hänen erityisosaamisensa kohdistuu tilatehokkaiden tilaohjelmien ja pedagogisten suunnitelmien laadintaan sekä pedagogisena asiantuntijana toimimiseen koulurakennushankkeissa. Railalla on opettaja-, rehtori- ja koulutoimenjohtajatausta ja pitkä kokemus koulujen laadunhallinnan kehittämisestä.