Osaajapula on jo yritysten kasvun hidaste – mikä on johtajan rooli ja vastuu?

2.8.2021
Johtaminen
Johtaminen
Osaamisen kehittäminen
Osaamisen kehittäminen
Strategiat
Strategiat

Työelämän suurimpia nykyhaasteita on ns. kohtaanto-ongelma: työ ja osaavat tekijät eivät kohtaa joustavasti. Yksin teknologiateollisuudessa arvioidaan olevan kymmenientuhansien osaajien vaje. Eivätkä Suomi ja yksittäinen toimiala paini ongelman kanssa yksin. 

Dynaamisessa yhteiskunnassa työ ja sen tekemisen tavat hakevat jatkuvasti uusia muotoja. Kestävän kehityksen tavoite, kaupungistumisen megatrendi, digitalisaatio, tekoälyn kehitys ja robotisaatio ovat kaikki esimerkkejä inhimillisestä, teknisestä ja yhteiskunnallisesta dynaamisesta vuorovaikutuksesta, joka paitsi luo uusia mahdollisuuksia myös kohdistaa meihin monia odotuksia.

Työelämän murros edellyttää muutoskykyä

Miten menestyä jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa? Kysymys voi tuntua vaihtelevasti innostavalta tai ahdistavalta vastaajan omasta tilanteesta ja näkökulmasta riippuen. Avainasemassa on kyky nähdä nykyhetkeä parempi tulevaisuus. Ainakin joiltakin osin parempi ja kenties pienin askelin lähestyvä, mutta kuitenkin lupaava ja toivoa synnyttävä. Näkymä, johon sisältyy mahdollisuuksia kehittää työtä ja työelämää yhä parempaan suuntaan.

Avainasemassa on kyky nähdä nykyhetkeä parempi tulevaisuus.

Johtaja tarkastelee muutosta sekä omakohtaisesti että työtehtävänä. Miten pidän katseeni mahdollisuuksissa ja tavoitteissa, kun toisaalta eteen nousevat päivänkohtaiset ongelmat näyttävät vakuuttavan, että ”ei kannata, parempi pysyä vanhassa”? Toisaalta miten johtajana kykenen tunnistamaan moninaisuuden keskeltä ne yhteiset intressit ja nimittäjät, joiden valossa tulevaisuus näyttää nykyhetkeä paremmalta?

Ketterä näkee muutoksissa mahdollisuuden

Nykyaikaisessa asiantuntijatyössä olosuhteet ja tilanteet muuttuvat nopeasti, eivätkä läheskään kaikki muutokset ole omissa käsissä. Tavoitteet ovat jaettuja paitsi asiakkaiden myös muiden sidosryhmien kanssa. Tarvitaan paitsi vahvaa itsenäisyyttä myös sujuvia yhteistyötaitoja ja joustavuutta. 

Ketterässä organisaatiossa selkeys ja suunta pohjaavat yhdessä rakennettuun isoon kuvaan ja strategisiin tavoitteisiin. Samalla kuitenkin tunnistetaan ja hyväksytään, että suuntaa tavoitteeseen tarkennetaan pitkin matkaa havaintoihin perustuen ja kokemuksesta yhdessä oppien. Tällainen lähestymistapa joustaa nopeissakin käänteissä, mutta on samalla suoja tempoilua ja hortoilua vastaan. Ratkaisut ongelmiin voivat muuttua nopeastikin, mutta niiden on oltava toimivia suhteessa strategiseen tavoitteeseen, ei vain siinä hetkessä.

Oma työantajani FCG on jo kohtuullisen hyvä esimerkki muutoksesta ja ketteryyden tavoittelusta. Paraikaa meillä on käynnissä toimintatapojen muokkaus ja nopeutuvan oppimisen vakiinnuttaminen osaksi kulttuuriamme. Kun samaan aikaan olemme kokeneet koronapandemian vaikutukset omassa elämässämme, FCG:ssä ja koko toimintaympäristössämme, olen todella iloinen, että olemme lähteneet kokeilemaan uusia toimintatapoja ja antaneet niille vähintäänkin mahdollisuuden. Se on esimerkin näyttämistä siitä, miten muutos käännetään omaksi eduksi, koska onnistunut muutos tapahtuu aina ihmisten toimesta.

Tutustu myös

FCG esittää: Viisi tähteä -videosarjan jakso Moderni johtajuus Suomessa

FCG esittää: Viisi tähteä Moderni johtajuus Suomessa