Peli pisti hyvän liikkeelle Siltamäessä

Korottaisinko kerrostaloa vai rakentaisinko viereen uuden? Montako uutta asukasta se toisi ja millaisia palveluita mahdollistaisi? Näitä kysymyksiä ratkon Siltamäki-pelissä.

Kun klikkailen peliä eteenpäin ja uudistan taantuvaa lähiötä, puhelimeni ruudulla kiteytyy sormin kosketeltava esimerkki ihmiselle ja ympäristölle hyvistä ratkaisuista, ympäristövastuullisesta innovatiivisuudesta ja aktiivisesta osallistumisesta. Samalla peli nostaa esille sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen näkökulmia. Siltamäki-peli on aivan uudenlainen tapa suunnitella kaupunkia.

Hyväksi ihmiselle ja ympäristölle

FCG:n Helsingin kaupungille ja YIT:lle toteuttama peli pureutui vanhan Siltamäen lähiön täydennysrakentamiseen.

"Iso kysymys on, etteivät vanhat lähiöt jää unohduksiin. Käytännössä rahojen jaossa uudet alueet usein voittavat, koska niille rakennetaan uutta ja prameata", Jani Päivänen pohtii. Hän toimi moottorina ja projektipäällikkönä Siltamäki-projektissa.

"Resursseja pitää panostaa vanhoille alueille, ei vain uusille. Muuten vanhat alueet hapertuvat käsiin. Täydentävän rakentamisen myötä voidaan palveluja vahvistaa, katuja ja puistoja kohentaa ja saada hankkeita liikkeelle", Päivänen jatkaa.

Tehdään toisin päin

Pelissä siltamäkeläiset ja muut helsinkiläiset saivat itse kokeilla, miten täydennysrakentaisivat Siltamäkeä. He pääsivät mukaan kaupunkisuunnitteluun hyvin varhaisessa vaiheessa.

"Koko homman motiivina oli tehdä toisin päin. Ei niin, että suunnitellaan etukäteen kaksi pitkälle vietyä vaihtoehtoa ja pyydetään niistä palautetta, vaan kokeillaan erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia", Päivänen kertoo.

Ideana Siltamäessä oli, että pelaaminen on itsessään hauskaa. Hyötyjä syntyi sivutuotteena. Vanhan lähiön kehittäminen kiinnosti kaupunkilaisia. Pelin kautta he antoivat yli 500 ehdotusta Siltamäen uudistamiseksi.

Hyvä hyrinä

Osallisuus, yhteisöllisyys ja kiinnittyminen yhteiskuntaan ovat osa sosiaalisesti kestävää kehitystä. Siltamäki-peli oli oiva keino osoittaa, että halua oman ympäristön kehittämiseksi löytyy.

NIMBY-ilmiötä ei tullut esille. 60 prosenttia siltamäkeläisistä oli valmiita rakentamaan omaan kortteliinsa. Saimme esille merkittävän määrän positiivista suhtautumista.

Suunnittelijoille toimintatapa toi runsaasti sosiaalista pääomaa. He pääsivät tutustumaan alueen asukkaisiin ja toimijoihin sekä tunnistivat avainryhmiä, joiden kanssa toimia.

Hyvä hyrinä ja kehityshalu lähtivät liikkeelle. Tästä käynnistyi hyvän kierre, jonka pohjalta saadaan toivottavasti uusia investointeja käyntiin.

Seuraava askel Siltamäessä onkin löytää käytännön ratkaisuja, miten taloyhtiöillä olisi taloudellisesti kannattavaa rakentaa uutta omille tonteilleen.

Helsinkiläiset pelasivat Siltamäki-peliä keväällä 2017 ja tekivät yli 500 ehdotusta lähiön kehittämiseksi. 

Katso myös video Siltamäki-pelistä.