Punainen tupa ja perunamaa vai vuokralla kaupunkiasunnossa – asenne-erot muuttavat asumisen trendejä

3.8.2021
Kaupunkisuunnittelu
Kaupunkisuunnittelu
Rakentaminen
Rakentaminen
Elinvoima
Elinvoima

Kaupungistuminen ja sen vaikutukset nousevat monessa yhteydessä esiin. Erityisesti puhuttaa se, pitääkö Suomen olla kauttaaltaan asutettu. Sen sijaan, että kaupungistuminen autioittaisi pieniä paikkakuntia, uskon että asumisen muodot vain moninaistuvat tämän ilmiön kautta.

Pitääkö Suomen olla kauttaaltaan asutettu?

Uudisasuntorakentamisesta 80 prosenttia tapahtuu tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella, missä myös Bonava toimii. Yksi trendi on yhteisöllisyyden lisääntyminen, joka näky muun muassa kotikorttelin piha-alueiden, yhteistilojen ja kiertotaloutta edistävien ratkaisujen lisääntyneenä painoarvona. Pohjaratkaisuissa muunneltavuus kiinnostaa, sillä etätyö on tuonut uusia tarpeita ja mahdollisuuksia asumisen ja työn yhteensovittamiseen. Taloyhtiöiden harrastus- ja oleskelutilat saavat rinnalleen yhteiskäyttöön tarkoitettuja työskentelytiloja. 

Lapsuudessa asumistottumukset luodaan

Vaikka kaupungistumisen trendi on vahva, aina löytyy niitä, jotka haluavat asua pienemmillä paikkakunnilla, kehyskunnissa ja omassa rauhassa. Asumisen trendit muuttuvat Suomessa hitaasti. Isoissa kaupungeissa vuokralla asuminen on yleistynyt, mutta suomalaiset arvostavat edelleen omistusasumista korkealle. Nuoret lähtevät kotoaan opiskelun ja työn sekä itsenäisyyden perässä isoihin kaupunkeihin, mutta elämäntilanteen tasaantuessa muut asumisvaihtoehdot alkavat usein houkutella. 

Asumisen trendit muuttuvat Suomessa hitaasti.

Paluumuuttajia kaupungeista löytyy aina. Rintamamiestalo on omistajilleen rakas ja vielä useammalle haave ja unelma – siitäkin huolimatta, että kestävän kehityksen näkökulmasta se on verrattain kehno asumisratkaisu.

Vaivaako meitä asumisen asenneongelma?

Onko meidän asenteissamme muutettavaa, kun maailmalla sitoudutaan ilmastotavoitteisiin, vastuullisuuteen ja kestävän kehityksen hankkeisiin? Toki niin sitoudutaan meilläkin, mutta me lämmitämme edelleen lähes 200 000 omakotitaloa öljyllä, vaikka uusia ja puhtaampia energiamuotoja on tarjolla jo valtavasti.

Lämmitämme edelleen lähes 200 000 omakotitaloa öljyllä, vaikka uusia ja puhtaampia energiamuotoja on tarjolla jo valtavasti.

Asennemuutos ei tapahdu pakolla, eikä mielestäni sellaiseen ole tarvettakaan. Esimerkiksi vastuullisuus on asia, jonka nuoremmat sukupolvet ovat omaksuneet täydellisesti. Sen vuoksi uskon, että vanhoista fossiilisista lämmitysmuodoista siirrytään puhtaampiin ihan luonnollisella tavalla. Nuoret sukupolvet valitsevat ne, koska niillä on syvä merkitys heidän elämässään.

Meillä asuntorakennuttajana on kestävän kehityksen edistämisessä monet keinot käytössä. Ympäristöä säästävä rakentaminen, energiatehokkaat ja vähähiiliset ratkaisut, kierrätettävät ja kierrätetyt materiaalit sekä älykäs talotekniikka ovat keskeisiä keinojamme ilmastoystävällisen asuinympäristön luomisessa. 

Kaupungistuminen tulee tuskin koskaan tarkoittamaan sitä, että Suomi jäisi osin autioksi. Itse asiassa kaupungistuminen – ja toki osaltaan myös viime aikoja leimannut koronakriisi – on jopa vahvistanut päinvastaista trendiä. Uskon, että niin nyt kuin tulevaisuudessakin erilaiset asumisvaihtoehdot eri elämäntilanteisiin ovat arvossaan – ja pitävät myös pienemmät paikkakunnat asuttuina. 

Tutustu myös

FCG esittää: Viisi tähteä -videosarjan jakso Kaupungistuminen ja tulevaisuuden asuminen

FCG esittää: Viisi tähteä Kaupungistuminen ja tulevaisuuden asuminen
MATTI KURONEN
Pääkaupunkiseudun yksikönjohtaja, Bonava,