Sanoita toiminnan laatua ja tulosten toteutumista

26.10.2020
Johtaminen
Johtaminen
Laadunhallinta
Laadunhallinta
Organisaatio
Organisaatio

Tavoittelemme kaikki työssämme laatua, julkisissa tehtävissä kansalaisten tyytyväisyyttä ja osa meistä vielä haluaa työltään yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Julkisella sektorilla lisäksi korostuu hyvän hallinnon toteutuminen. Varsin usein kuitenkin törmäämme siihen, että emme osaa jäsennetysti sanoittaa toimintamme laadukkuutta ja toivottujen tuloksien toteutumista. Onneksi meillä on mahdollisuus ottaa avuksi CAF-arviointimalli. Sen strukturoidun rakenteen ja valmiiksi pohditun arviointisisällön avulla voimme tehdä näkyväksi niin toimintamme kuin saavutetut tulokset.

The Common Assessment Framework - tuttavallisemmin CAF - tarkoittaa organisaation kehittämisen tueksi luotua yhteistä itsearvioinnin mallia. CAF on suunniteltu pääsääntöisesti julkisen ja kolmannen sektorin itsearvioinnin välineeksi. CAF-itsearviointimallin avulla organisaatiota tarkastellaan samanaikaisesti eri näkökulmista ja näin pyritään saamaan kokonaiskäsitys sen toimminnasta ja tuloksista. Usein CAF esitetäänkin kokonaisvaltaisen laadunarvioinnin työvälineenä, jonka avulla toiminnan ja tulosten tunnistamisen jälkeen pyritään toiminnan ja tulosten välille löytämään syy-seuraussuhteita.

Itsearvioinnin avulla voimme siis havaita tietynlaisten tulosten olevan seurausta tietynlaisesta toiminnasta.

Monesti mietin, mitä tuo yhteinen tuossa itsearvioinnin edessä tarkoittaa. Sanan common olisi voinut suomentaa myös yleiseksi. Yleinen itsearvioinnin malli kuvastaisi hyvin mallin sovellettavuutta valtion, kuntien ja kolmannen sektorin organisaatioiden käyttöön. CAF-itsearvioinnin malli kun on vapaasti käytettävissä ja sovellettavissa juuri siihen oman organisaation tarpeisiin.

Olen kuitenkin erilaisten organisaatioiden kanssa työskenneltyäni oivaltanut, että sanalla yhteinen on haluttu korostaa CAF:n yhteisöllistä luonnetta ja arvioinnin kohteiden kokonaisvaltaisuutta. Sitä, että itsearviointi tehdään organisaatiossa yhdessä johdon ja henkilöstön kesken. valmiiksi sanoitettu rakenne ja sisältö ovat ne CAF -yhteisen itsearviointimallin vahvuus. Yhteisen käsitteistön avulla käydään yhteisestä organisaatiosta keskustelua ja samalla lisätään yhteistä ymmärrystä siitä, mitä organisaatiossa tehdään, miten organisaation eri toimijat asiat tekevät ja minkälaisia tuloksia he toimintatapojen kautta saavuttavat. Yhteisen toiminnan huipentuma yhdessä laadittu ja toteutettu kehittämissuunnitelma.

Jokainen onnistunut CAF -prosessi edellyttää johdon ja henkilöstön sitoutumista. Jos CAF nähdään pelkkänä johtamisen välineenä, itsearviointi kohdistuu toiminnan nykytilaan, ja johto suunnittelee toiminnan kehittämistä. Hyvä kehityssuunta sinänsä, mutta toiminnan kehittämisen toteuttajat, henkilöstö, eivät välttämättä ymmärrä asetettuja tavoitteita, osaa tai halua sitoutua ylhäältä annettuihin kehittämiskohteisiin.

Kun CAF ymmärretään kehittämisen välineenä, johto ja henkilöstö yhdessä tunnistavat toiminnan vahvuudet, puutteet ja tulosten kehittymisen suunnan.

Kehittämisen kohteet ovat yhdessä valittuja. Vastuu toiminnan muuttamiseen lähtee jokaisen työntekijän sitoutumisesta tavoitteisiin.

CAF:n kaltaista valmista itsearviointijärjestelmää ei kannata pelätä. CAF:in tarkoituksena on valmiin arviointimallin avulla tuoda näkyväksi organisaation vahvuudet ja kehittämisalueet. Jotta organisaatio voi kertoa käyttävänsä CAF arviointimallia, tulee itsearviointia tehtäessä muistaa CAF:n rakenteesta kaksi asiaa: yhdeksän arviointialuetta ja näiden alla olevat 28 arviointikohtaa. Toisaalta juuri tämä valmiiksi sanoitettu rakenne ja sisältö ovat ne CAF-itsearviointimallin vahvuus. Jokaisessa organisaatiossa ei tarvitse arviointitarpeen tullessa esiin keksiä uudelleen, mitä viitekehystä käyttäen arviointia kannattaisi tehdä ja mitä arvioida.

Ja mikä parasta, CAF on meille kaikille yhteinen.

Lue lisää CAF-menetelmästä 

20920.jpg
RAILA OKSANEN
Johtava konsultti, Johdon ja palvelujen konsultointi
+358 50 439 5619

Railan on kuntien palveluverkkojen ja uusien oppimisympäristöjen johtavia asiantuntijoita Suomessa. Hänen erityisosaamisensa kohdistuu tilatehokkaiden tilaohjelmien ja pedagogisten suunnitelmien laadintaan sekä pedagogisena asiantuntijana toimimiseen koulurakennushankkeissa. Railalla on opettaja-, rehtori- ja koulutoimenjohtajatausta ja pitkä kokemus koulujen laadunhallinnan kehittämisestä.