Sote-rahoitus ei riitä, ellei toimintamallien uudistamiseen panosteta nyt

19.1.2022
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalvelut
Terveydenhuolto
Terveydenhuolto

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksella, sote-uudistuksella, haetaan toiminnan painopisteen muutosta. Painopisteen muutoksessa kyse on perustason palveluiden vahvistamisesta ja näkökulman kääntämisestä sairausryhmäkeskeisyydestä yksilön oman hyvinvoinnin edistämiseen. Tämän onnistumiseksi tarvitaan yhteensovitettuja ja asiakaslähtöisiä palveluita.

Olemassa olevin toimintamallein toteutettuna muutos vaatii merkittävässä määrin lisärahoitusta matalan kynnyksen palveluihin. Tällöin hyödyt saataisiin vuosien päästä laskevina – tai realistisemmin sanoen hitaammin kasvavina – erikoissairaanhoidon menoina. Resurssien rajallisuus on kuitenkin asia, josta kentällä ollaan tuskallisen tietoisia. Siksi hallinnon rakenteiden ja talouden raamien muuttaminen ei riitä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista toimintamallien muutosta. Muuten painopisteen siirtäminen korjaavasta ennalta ehkäisevään ei rajattujen resurssien todellisuudessa onnistu.

Toimintamallien muutos: Ytimessä moniammatillisuus ja digipalvelut

Toimintamalleja pitää siis muuttaa. Mutta enemmän kuin muutosta organisoitumisessa, se merkitsee muutosta ajattelutavoissa.

Moniammatillista työskentelyä pitää vahvistaa, jotta osaamista hyödynnetään palveluntuotannossa mahdollisimman tehokkaasti. Ammattilaisten näkökulmasta tämä tarkoittaa mahdollisuutta rauhoittaa tekemistä ja keskittyä oman osaamisen ydinkysymyksiin tai niitä lähellä olevaan tekemiseen. Tämä taas parantaa sote-ammattilaisten työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia tilanteessa, jossa työhyvinvoinnin kysymykset ovat muuttuneet avainkysymyksiksi.

Asiakkaille moniammatillisuuden hyödyntäminen tarkoittaa parempaa palveluiden tarjontaa ja sujuvaa asiakaskokemusta. Organisaatiolle moniammatillisuuden kehittäminen tarkoittaa parempaa vaikuttavuutta kullekin sote-palveluun laitetulla eurolle – tai miljoonalle eurolle. Moniammatillisuuden hyötyjen saavuttaminen ja työhyvinvoinnin parantaminen edellyttävät kuitenkin panostamista johtamiseen, sillä huonoon johtamiseen ei julkisissa sote-palveluissa enää ole varaa.

Palvelukokonaisuuksissa on täysimääräisesti hyödynnettävä digitaalisuuden mahdollisuudet. Monikanavaisuuden hyödyntäminen tarjoaa väestötasolla ylipäätään mahdollisuuden parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Kun asiakas ohjataan hänen tarpeensa mukaiseen palvelukanavaan, resurssit kohdennetaan tehokkaasti. Digitaalisuuteen liittyvä keskustelu on haastavaa, sillä se korostaa myös asiakkaan omaa roolia. Parhaimmillaan digipalveluiden lisäämisellä tuetaan kuitenkin yksilöiden kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja parannetaan asiakaskokemusta.

Toimintamallien selvittäminen: Opitaan kunnissa tehdystä

Monessa kunnassa on selvitetty jo aiemmin erilaisten palveluiden nykytilaa ja kartoitettu kehittämisehdotuksia nimenomaan sen varmistamiseksi, että monialainen yhteistyö toteutuisi ja että resurssit olisivat parhaassa mahdollisessa käytössä.

Esimerkiksi Valkeakosken kaupungille FCG teki selvityksen lastensuojelun nykytilasta ja kehittämisehdotuksista. Lastensuojelun arkipäivän työn organisointiin oli mennyt runsaasti aikaa, sijaishuollon kulut olivat suuret ja lapsia paljon laitoshuollossa. Selvitys keskittyi kehittämistyön toiminnallisten haasteiden tunnistamiseen. Lisäksi määriteltiin yhdessä kehittämistoimenpiteitä paitsi lastensuojelun oman henkilöstön, myös sellaisten toimijoiden kanssa, jotka tekivät yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Näin saatiin aikaiseksi objektiivinen näkökulma Valkeakosken kaupungin lastensuojelun monialaisen kokonaisuuden toimivuudesta sekä siitä, miten yhteistyö eri hallintokuntien ja tulosalueiden välillä toteutui asiakkaiden näkökulmasta. Selvityksen pohjalta tuotettiin selkeitä ehdotuksia, joiden pohjalta Valkeakosken kaupunki pystyi jatkamaan lastensuojelun monialaista kehittämistä.

Vantaan kaupunki taas halusi selvittää, miten vähäiset sihteeriresurssit saataisiin käyttöön parhaalla tavalla vanhus- ja vammaispalveluissa. FCG toteutti kaupungille selvityksen, joka kosketti viittä palvelualuetta vanhus- ja vammaispalveluissa. Selvityksen pohjalta tehtiin konkreettisia kehittämisehdotuksia, jotka pitivät sisällään muun muassa sihteeripoolimallin hahmottelun ja käyttöönoton sekä sihteeri- ja toimistotyön muotoilun sisäiseksi asiakkuudeksi ja näiden palveluiden tuotteistamisen.

Näitä toimintojen kokonaisvaltaisia arviointeja ja niiden pohjalta toimintamallien muokkaamista tarvitaan nyt alueellisella tasolla – eikä alueen kunnissa jo tehtyä selvitys- ja kehitystyötä pidä myöskään unohtaa.

Muutosta pitää johtaa suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti

Muutos näyttäytyy nyt ainakin osalle sote-ammattilaisista painetta kasvattavana, tempoilevana ja pahimmillaan epäjohdonmukaisena. Nyt käynnissä oleva valtakunnallinen mylläys kannattaisi kuitenkin käyttää hyödyksi tilanteessa, jossa toimintamallien muuttaminen on aiemmin koettu ja todettu hankalaksi. Perusteltujen muutosten tekeminen, äänenlausuttu pyrkimys arjen työn sujuvoittamiseen ja rauhoittamiseen sekä hyötyjen sanoittaminen helpottavat muutostuskaa ja mahdollistavat uudenlaisen tekemisen, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat.

Sote-uudistus tarvitaan, jotta voidaan hillitä kustannusten kasvua ja varmistaa yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut myös tuleville sukupolville. Sen toteutumiseksi ei riitä kuitenkaan pelkät uudet hallintomallit ja repaleinen palvelukehitys.

Hyvinvointialueen laadukkaat sote-palvelut