Sote tulee – pitääkö olla huolissaan?

26.10.2021
Terveydenhuolto
Terveydenhuolto
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalvelut
Hyvinvointi
Hyvinvointi
Johtaminen
Johtaminen
Organisaatio
Organisaatio

Sosiaali- ja terveysalan uudistus, eli niin sanottu sote-uudistus, elää kiihtymisvaihettaan. Vuoden 2023 alusta lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy 21 hyvinvointialueelle. Rakenteellisen uudistuksen ohella sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa toteutetaan myös sisällöllinen uudistus. Osana sisällöllistä uudistusta painopiste siirtyy nykyistä enemmän perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Palveluiden on määrä olla yhteensovitettuja, hoitoketjujen sujuvia, ja ihmisten on tarkoitus saada tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut oikea-aikaisesti.

Sisältöuudistuksessa on nähtävissä muutamia seikkoja, jotka ovat ristiriidassa sote-uudistuksen isojen tavoitteiden kanssa.

Haluatko keskustella asiantuntijan kanssa?
Ota yhteyttä

Mihin palveluihin rahankäyttö suunnataan?

Sote-uudistuksessa on tarve rajoittaa kustannuksia – jopa säästää. Sisältöuudistuksessa piilee ajatus siitä, että ennaltaehkäisevällä toiminnalla säästetään erikoissairaanhoidon kuluissa, jotka ovat ne kaikkein kalleimmat. Esiin tulleet ongelmat hoidetaan tehokkailla peruspalveluilla silloin, kun ne ovat vielä pieniä.

Juuri näin terveydenhuollossa pitääkin ajatella, mutta samalla on todettava, että tämä on hyvin hidas tie. Ennaltaehkäisy vaatii alkuun hyvin paljon satsausta, sillä esimerkiksi tehokas liikalihavuuden ja verenpaineen hoito tai lisätyt mielenterveyden matalan kynnyksen palvelut näkyvät erityissairaanhoidon tarpeen merkittävänä vähenemisenä vasta vuosien kuluttua.

Riittääkö meillä kärsivällisyyttä ja myös rahaa satsata ennaltaehkäisyyn kunnolla?

Riittävätkö henkilöstöresurssit?

Uudistuksessa on tarkoitus turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tekijöistä on parhaillaan hyvin paljon pulaa, etenkin julkisella puolella. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyskeskuksista onkin tehtävä nykyistä houkuttelevampia työpaikkoja.

Toisaalta on huomattava, että uudistukseen liittyy paljon henkilöstöä mietityttäviä kysymyksiä, joista useimmat eivät paranna heidän työssä viihtymistään. Kuuluuko henkilöstön ääni? Lisääntynyt ilta- ja viikonlopputyö ei työntekijöiden näkökulmasta ole pelkästään positiivinen asia. Isompi työnantaja herättää ajatuksia siitä, onko työnantajan jatkossa mahdollista siirtää henkilöstöä tarvittaviin tehtäviin hyvinvointialueen sisällä. Muita henkilöstöä puhututtavia aiheita ovat:

  • 7 päivän hoitotakuu, mistä lisäresurssit otetaan?
  • Onko rahoitus hoitotakuuta varten pysyvä?
  • Miten palkkojen harmonisointi tehdään?
  • Minkälaiset työehdot ovat jatkossa?

Juuri nyt henkilöstö on kaiken lisäksi valjastettu massiiviseen muutostyöhön oman työnsä ohella. Työkuorma on kova.

Kumpi voittaa, keskittäminen vai lähipalvelut?

Tyypillisesti rakenneuudistuksissa helpoimmat säästöt saadaan keskittämällä palvelut harvempiin, mutta suurempiin yksiköihin. Myös ajatus laaja-alaisista, kaikenkattavasti palvelevista sote-keskuksista antaa viitteitä siitä, että nyt olisi muodostumassa harvoja, isoja sote-keskuksia. Uudistuksessa kuitenkin korostetaan, että sitä ei saa tehdä lähipalveluita heikentämällä, vaan matalankynnyksen lähipalveluita pitää olla enemmän.

Digipalvelut voivat olla yksi ratkaisu paikkaamaan kotiin vietäviä ja muita helposti saatavilla olevia palveluita. Kiinnostavaa on kuitenkin nähdä, minkälaisia muita lähipalveluja jatkossa on saatavilla esimerkiksi haja-asutusalueilla.

Lue FCG:n palveluista hyvinvointialueille ja sote-uudistukseen