Taloudelliset seikat korostuvat lisärakentamisen hankkeissa – kuinka on laadun laita?

26.8.2020

Etenkin kasvukeskuksissa paineet lisärakentamiseen kasvavat ja uudistamisen vauhti on kova. Tiivistyvään yhdyskuntarakenteeseen, eli lisärakentamiseen jo rakennettuihin ympäristöihin perustuva kestävä kasvu on yksi etenkin pääkaupunkiseudun kasvukeskusten keskeisistä tavoitteista. Suuri osa kasvusta saavutetaankin nykyisiä alueita tiivistämällä sekä vanhoja rakennuksia purkamalla ja uudistamalla.  

Uudistavalla lisärakentamisella on sekä taloudellisia että ekologisia vaikutuksia. Vanhan rakennuskannan purkaminen ja korvaaminen uudisrakentamisella vaikuttaa väistämättä ympäristön toiminalliseen, sosiaaliseen ja kaupunkikuvalliseen luonteeseen.  Tutkimme näitä vaikutuksia keväällä valmistuneessa selvityksessä. Taloudelliset perusteet nousivat odotetusti kärkeen rakennusliikkeiden ja hankkeisiin osallistuneiden yksittäisten taloyhtiöiden kohdalla. Asukkaiden näkökulmasta kaupunkikuvan muutokset, sosiaalinen ympäristö ja toiminallisuus, mukaan lukien alueiden turvallisuus ja palvelut, koettiin tärkeiksi. 

Vanhassa vara parempi – onko näin myös lisärakentamisen hankkeissa?

Kaupunkiympäristön uudistamiseen liittyy usein kaupunkitilaa käyttävien asukkaiden huoli lisärakentamisen mahdollisista negatiivisista vaikutuksista. Suurin pelko liittyy muutokseen: voiko uusi olla vanhaa parempaa? Onko uusi rakentaminen liian massiivista tai peittääkö se näkymiä? Miten käy viheralueiden ja palveluiden, onko uudistaminen uhka viihtyisälle ja tutulle kaupunkiympäristölle? 

Huoli muutoksesta ei varmasti ole turha. Vaikka monessa tapauksessa kaupunkiympäristön vanhan rakennuskannan korvaakin tyyliltään ajanmukainen arkkitehtuuri, vaarana on vapaan kaupunkitilan, sekä yksityisen että julkisen, vähentyminen tiivistymisen ehdoilla. 

Taloudelliset tavoitteet ja tehokkuus vaativat veronsa. Merkittävä lisärakentaminen lisää väistämättä pysäköinnin tarvetta, vähentää rakentamisesta vapaita vehreitä piha-alueita ja saattaa varjostaa oleskelualueita. Tilalle pitäisi saada jotain parempaa tai ainakin menetettyä kaupunkitilaa korvaavaa ympäristöä, mikä asettaa kaupunkiympäristön suunnittelulle ja toteutukselle erityisiä vaatimuksia.   

Uudistamishankkeisiin sisältyy lupaus paremmasta

Muutos, jossa vanha ostoskeskus ja nuhjuiset korttelikapakat väistyvät kaupunkiuudistuksen tieltä, on monelle vanhaa parempi vaihtoehto. Keskeinen kysymys liittyy korvaavan rakennuskannan tarjoamaan fyysisen ja sosiaalisen kaupunkiympäristön laatuun ja toimivuuteen. Olisiko kaupunkiuudistuksen mahdollistamalla muutoksen hetkellä tilanteessa voinut tehdä asioita vieläkin paremmin, tarkastella yksityiskohtia, kuulla ympäristön tarpeita ja varmistaa, että uudistuksen lopputuloksena muodostuu jo hokemaksikin muodostunut ”kaupunkilaisten olohuone”?  

Hankkeiden onnistumisessa kysymys on myös pitkälti myös ennakoinnista. Tähän liittyen kokonaisuutta hahmottavat visiot ja kaavarungot toimivat hyvin. Ne valmistelevat alueen asukkaita, päättäjiä ja potentiaalisia rakentajia alueella tapahtuviin muutoksiin. Kun vielä ammattitaitoiset suunnittelijat, virkamiehet sekä alueen aktiivit tuovat oman panoksensa ja näkemyksensä hankkeeseen, lopputuloksena syntyy eri sidosryhmien tarpeet ja toiveet aiempaa paremmin huomioon ottavaa kaupunkiympäristöä – lähtökohdista riippuen joko palveluilla tai ilman. 

Uudistavaan lisärakentamiseen liittyy sekä taloudellisia että laadullisia paineita ja odotuksia

Rakentajat eivät rakenna, jollei taloudellista yhtälöä saada toimimaan ja asukkaat eivät hyväksy muutosta, mikäli suunta on kohti huonompaa. Selvityksessämme tutkitut hankkeet sijoittuvat keskeisille paikoille, joissa rakentaminen on kannattavaa ja kaupunkiympäristön uudistamiselle ja monipuolistamiselle on ollut hyvä mahdollisuudet. Vaikka kohteet täyttävät monelta osin suomalaisen kaupunkiympäristön ”laatustandardit”, lopputuloksessa jäi kaipaamaan pihoja sekä julkisia kaupunkitiloja, joiden mittakaava, materiaalit ja viherympäristö on toteutettu paikan henkeä ja asukkaita kuunnellen. Kysymys saattaa olla hyvinkin pienistä kaupunkitilaan ja toiminallisuuteen liittyvistä ratkaisuista, jotka eivät vain yksinkertaisesti muodosta houkuttelevaa kokonaisuutta.  

Kaupunkirakenteen tiivistämiselle ja tehokkaalle rakentamiselle löytyy selkeä tarve sekä paljon puolestapuhujia – tämä tuli esiin myös selvityksessämme. Useassa selvityksessä mukana olleessa kohteessa suunnittelu- ja vuorovaikutusprosessi on ollut pitkä ja monelta osin haastava.  Matkan aikana on arvioitu eri vaihtoehtoja, muodostettu taloudellista yhtälöä sekä kuultu kansalaisten mielipiteitä, kuten suomalaiseen vuorovaikutteiseen kaupunkisuunnittelukäytäntöön kuuluukin. 

Eläytyminen ihmisen mittakaavan ja viihtyisyyttä luoviin kaupunkiympäristön elementteihin ei ole helppoa edes kaupunkisuunnittelun ammattilaisille, saati sitten asukkaille. Suunnitteluvaiheen havainnekuvat, kaavojen vaikutusten arvioinnit ja rakentajien lupaukset antavat usein kovin etäisen kuvan rakennetusta todellisuudesta ja lopputulos on nähtävissä vasta vuosien – tai parhaassa tapauksessa vuosikymmenien päästä. Tunnistammeko onnistuneen kaupunkitilan ja -ympäristön jo suunnitteluvaiheessa vai vasta silloin, kun sellainen sattuu kohdalle?

20634.jpg
PETRI TUORMALA
Johtava asiantuntija, Alueidenkäytön konsultointi
+358 40 575 6107