Toteutuuko hyvinvointialueilla demokratia?

25.2.2022
Hyvä hallinto
Hyvä hallinto
Johtaminen
Johtaminen
Strategiat
Strategiat
Organisaatio
Organisaatio

Hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvissä aluevaaleissa alle puolet äänioikeutetuista käytti oikeuttaan äänestämiseen. Jo ennen vaaleja käytiin keskustelua siitä, mikä merkitys olisi sillä, jos äänestysaktiivisuus jäisi alhaiseksi. Vaalien jälkeen poliittisista puolueista kuultiin arvioita jopa ”demokratian irvikuvasta”.

Hyvinvointialueiden osalta demokratian toteutuminen on kuitenkin asia, joka ratkaistaan vasta niiden toiminnan alettua – ja siinä, mitä tapahtuu vaalien välillä.

Osallisuus voi tuntua tyhjältä kuntakonsultin puheelta tai valtiotieteelliseltä termiltä, mutta pohjimmiltaan se on tunnetta, jossa ihminen tuntee olevansa osa yhteisöä ja kokee voivansa vaikuttaa yhteisön asioihin. Ihmisillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen. Osallisuus myös lisää ihmisten hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä.

Osallisuutta ei kuitenkaan ole ilman viestintää ja tietoa siitä, millä tavoin ihminen voi osallistua ja vaikuttaa. On selvää, että hyvinvointialueiden asukkaiden osallisuus, tunne olla osa aluetta ja kokemus voida vaikuttaa alueen asioihin tulee edellyttämään muitakin kuin lakisääteisiä toimenpiteitä. Aluevaltuutetuilta odotetaan edustuksellisen demokratian rinnalle rakennettavia uudenlaisia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja.

Laki hyvinvointialueesta tarjoaa asukkaalle aluevaalien äänioikeuden lisäksi oikeuden osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä vastaavat aluevaltuustot. Perinteisiä keinoja ovat olleet keskustelu- ja kuulemistilaisuudet, asukasraadit ja mielipidekyselyt. Lakiin on kirjoitettu myös aloiteoikeus, mahdollisuus kansanäänestykseen sekä velvoite asettaa nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, vanhusneuvosto sekä vammaisneuvosto. Kaksikielisillä alueilla tulee nimetä kansalliskielilautakunta ja saamelaisten kotiseutualueella saamen kielen lautakunta.

Osallistumisessa ja vaikuttamisessa on kyse asukkaiden ja päättäjien vuorovaikutuksesta. Tavoitteena on tarjota asukkaille mahdollisuus ohjata asioiden valmistelua ja päätöksentekoa sekä osoittaa osallistumisen ja vaikuttamisen merkitys osana päätöksiä. Uudenlaisia mahdollisuuksia avoimuuden ja yhteistoiminnan edistämiseen tuo digitaalinen suora demokratia, jossa asukkaiden osallisuus kytketään osaksi hyvinvointialueen johtamisjärjestelmää, edustuksellista demokratiaa edustavien lautakuntien, hallituksen ja valtuuston rinnalle.

Hyvinvointialueiden johtamisjärjestelmien rakentaminen onkin demokratian toteutumisen kannalta se varsinainen tarkka paikka: Mitä ovat ne vaikuttamisen ja osallisuuden rakenteet, joita aluevaltuustot päättävät alueillaan mahdollistaa? Se on tarkka paikka alueen asukkaiden näkökulmasta, sillä nämä ovat niitä paikkoja, joissa asukkaat pääsevät kertomaan ajatuksiaan myös vaalien välillä. Mutta se on tarkka paikka myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta. On teoriassa mahdollista, että yhdellä alueella asukkailla on valtava määrä erilaisia osallistumisen keinoja ja toisella ei yhtään tai merkittävästi vähemmän.

Vaalit ratkaisivat jotain, mutta suomalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa alueidensa päätöksentekoon ne eivät lopullisesti ratkaisseet. Se on aluevaltuustojen käsissä nyt alkavalla aluevaltuustokaudella. Kerron mielelläni lisää hyvinvointialueiden osallisuusohjelmien laadinnasta!

Tutustu asiakastarinoihimme:
Mikä on kuntayhtymien omistamien sotekiinteistöjen tulevaisuus soteuudistuksen astuessa voimaan? 
Uusikaupunki: strategiassa kasvua ja oikeenlaista kemiaa