Velkaa velan päälle – tikittääkö suussa aikapommi?

15.12.2020

Tilasin hiljan itselleni hampaiden hoitoaikaa julkiselta sektorilta – kahdestakin syystä. Toinen oli suunnitelmallista käyntiä varten ja toinen ad hoc -tilanteessa. Kuten arvata saattaa suunnitelmallinen käyntini meni hoitotakuuajan rajoissa lähelle takuun umpeutumisaikaa eli lähes puoli vuotta eteenpäin. Toisen sen sijaan - yllätys, yllätys - sain melko nopeasti, sillä kyseessä oli hampaan lohkeama, jota ei luokitella kiireelliseksi, mutta aika irtosi viikossa. Olin iloisesti yllättynyt. Kaikille ei ole sattunut ihan yhtä hyvin, sillä toisille on ehdotettu suoraan kääntymistä yksityisen puolelle, jos suinkin mahdollista. Jäin hieman pohtimaan tilannetta ja mitä vuosi on tuonut tullessaan.

Tilatessani aikaa kuulin tämänhetkisistä pitkittyneistä hoitojonoista. Olen ollut tekemisissä muidenkin suun terveyden ammattilaisen kanssa, joista useat kertovat koronan aiheuttamasta hankalasta tilanteesta. Tilanne taitaa olla siis nykyisellään enemmän sääntö kuin poikkeus. Jos kasvaa valtion velka, niin kasvaa myös hoitovelka.  

Onhan tämä ollut poikkeuksellinen vuosi monella tapaa – myös suun terveydenhuollossa. Ensin keväällä laitettiin kiireettömät hoidot tauolle koronapotilaiden hoidon varmistamiseksi. Suun terveydenhuollonkin väkeä siirrettiin muihin tehtäviin, laitettiin lomille ja taidettiin jopa lomauttaa, koska normi vastaanotot jouduttiin perumaan ja aikoja siirtämään.  Hoitoon pääsy vaikeutui, kun aikoja ei ollut tarjolla. Toisaalta useat ihmiset eivät lähteneet hoidattamaan akuutissakaan tarpeessa hampaitaan koronan tai hammaslääkäripelkonsa vuoksi ja kasvattivat näin omaa hoitovelkaansa. Velkaa syntyi siis useammalla tavalla. 

Nyt myöhemmin tätä velkaa on jo yritetty hoitaa poiskin, mutta tilanne ei ole monilta osin normalisoitunut eikä taida hetkeen normalisoituakaan, sillä myös rahapula ja säästöt painavat kunnissa päälle. Kiireelliset asiat ovat tietenkin aina ykkösenä, mutta näitä kiireellisiä asioita ehtii tulla lisää moninkertainen määrä, kun hoitoon pääsy on vaikeutunut ja tilanne ihmeisten suussa pahenee yhä. Monen suussa tikittää aikapommi! Velka kasvaa entisestään. 
 
Samaan aikaan tilanne on myös se, että kaikki eivät hoida hampaitaan johtuen omista lähtökohdistaan. Usein juuri heikommassa asemassa olevat eivät hakeudu hoitoon ja jäävät palvelujen ulkopuolelle. Ongelmat kasaantuvat ja terveys heikkenee.

Suun ja hampaiden tilanne vaikuttaa yllättävän moneen muuhunkin terveyden osatekijään, joten ammattilaisten panostaminen myös ennaltaehkäisevään puoleen olisi tärkeää.

Nyt kun mahdollisuudet tähän ovat rajalliset, käy juuri niin, että kaikki voimavarat joudutaan keskittämään velkaantuneeseen sairauden hoitoon, joka on paljon kalliimpaa ja jota on vaikeampi kuroa umpeen. Ehkäpä valtion velka kasvaa tälläkin tavalla.

Aikapommi tikittää myös ammattilaisten jaksamisessa. Koronan vuoksi työn tuoma huoli omasta ja läheisten terveydestä, suojavarusteiden käytön hankaluudet, huoli niiden toimintavarmuudesta, stressi kiireisestä työtahdista ja jatkuvasta potilaiden jonosta painavat päälle. Osa ammattilaisista jaksaa, osa on sairaslomalla tai karanteenissa, yhä useampi haaveilee jopa ammatin vaihdoksesta. Onneksi ja toivottavasti kaikilla ei ole yhtä rankkaa.

Saadaanko velkaa kurottua digitaalisesti? Koronan myötä on tapahtunut konkreettinen digiloikka. Digitaalisia palveluita nostetaan pystyyn kovalla tohinalla, mutta kaikki ei tapahdu tietenkään silmänräpäyksessä. Digitaalisia innovaatioita ja mahdollisuuksia on nyt jo paljon hampaiden hoidossa, mutta silti - hampaita on vaikea hoidattaa etänä. Omaolossa tai muissa vastaavissa voi toki tehdä erilaisia oirearvioita tai terveystarkastuksia, lääkäri voi kuvata tai katsoa jollakin välineellä ehkäpä etänäkin suuhun ja siten saada käsityksen tilanteesta, mutta varsinainen hoito ei ainakaan hetkeen tapahdu muuten kuin suorassa lähikontaktissa. Hoitoon olisi siis päästävä.

Itse olen onnellisesti hoitoni juuri saanut ja lohkeama paikattu. Seuraavaksi odottelen hoitosuunnitelmani mukaista normaalia hampaiden tarkastusaikaa. Samalla mietin, että millaiset kustannukset syntyivät omasta hoidostani ja kuinka tarkasti ne ylipäätänsä tiedetään. Entä kaikkien niiden muiden kustannukset, joiden hampaita tänä vuonna on hoidettu, ja miten ne poikkeavat edellisestä vuodesta? Mahtaako suun terveysongelmien näkymät olla kovin paljon erilaiset tänä vuonna verrattuna edellisvuoteen? Entä paljonko edelleen tästä eteenpäin tulee hoitovelkaa, joka sekin maksaa? 

Näitä kaikkia pohdimme yhdessä tiimissämme ja yritämme selvittää, miltä kuluva vuosi kokonaisuudessaan näyttää, ja voisiko siitä oppia jotakin seuraaville vuosille. Selvitämme myös hoidosta aiheutuneita kustannuksia, jotta vuorostaan ammattilaiset voisivat auttaa itse kutakin investoimaan suuhunsa. Teemme työtä, josta toivottavasti on välillisesti apua hoitovelan umpeen kuromisessa ja väestölle parempien palveluiden saamisessa – siten myös valtion kustannuksia hilliten.

Tässä vaiheessa on aika toivottaa kaikille rauhallista joulua ja tervettä uutta vuotta! Toivottavasti pukki tuo ennemmin hammasharjan ja -tahnaa eikä vastaisuuden varalle proteeseja. 

______________________

Johtavien hammaslääkäreiden hallintopäivät järjestetään 23.-24.3.2021. Virpi Pitkäsen esityksen aiheena on suun terveydenhuollon tuotteistus johtamisen tukena.

20883.jpg
VIRPI PITKÄNEN
Erityisasiantuntija, Sote ja hyvinvointi
+358 44 784 4572

Virpi on hyvinvointi- ja sotepalveluiden moniammattilainen. Hänen erityisen mielenkiintonsa kohteena ovat asiakas- ja potilasdatan käyttö tiedolla johtamisessa, erilaiset ryhmittelyt ja luokittelut sekä kirjaamisen ja kustannuslaskennan edistäminen.