Vettä hanasta jatkoajalla – mitä seurauksia on rapistuvalla vesi-infralla?

15.10.2021
Vesihuolto
Vesihuolto

Puhdas ja turvallinen vesi ei täällä meillä Suomessakaan ole enää itsestäänselvyys, jos emme pidä huolta vesihuollostamme. Maan alla olevan vesi-infran tutkiminen on työlästä ja useimmiten tähän herätään vasta, kun ongelmat alkavat. Vahinkojen ja onnettomuuksien seuraukset voivat olla ennalta-arvaamattomat, kuten kaksi viikkoa elokuussa talousveden bakteerikontaminaation takia vetensä keittämään joutuneet juvalaiset pääsivät todistamaan.

Talousvetemme laatu on vielä EU-maiden kärkitasoa, mutta maan alle rapistuvat verkostot ja kasvava korjausvelka lisäävät huolta vesihuollon toimintavarmuudesta ja veden laadusta. Haasteita on alettava ratkomaan, jotta saamme tulevaisuudessakin puhdasta vettä, kuten YLE:kin laajassa artikkelissaan hiljattain uutisoi.

Investoinnit vesihuoltoon pitäisi kaksinkertaistaa, jotta korjausvelka saataisiin haltuun

Kuntien on varauduttava siihen, ettei vesihuollon vaatimia saneerauksia ja uusia investointeja voida säästösyistä enää lykätä. Valtaosa vesijohtoverkostosta on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla ja ne ovat tulossa – tai jo tulleet – yleisesti arvioidun 50 vuoden käyttöikänsä päähän. Viemäriverkostoista 12 % ja vesijohtoverkoista kuusi prosenttia on erittäin huonossa kunnossa. Toisaalta tiedämme, että verkostosaneerausten yhteydessä maan alta löytyy virtausominaisuuksiltaan ja seinämävahvuudeltaan lähes uuden veroisia yli 100 vuotta vanhoja putkia.

Vaikka valtaosa vesihuollosta Suomessa keskittyy suuriin kaupunkeihin, joissa korjausvelkaa hallitaan järkevällä tavalla, emme tiedä tarkkaa korjausvelan suuruutta ja vesihuollon saneerauksiin liittyviä päätöksiä joudutaan usein tekemään puutteellisin tiedoin.

Tiedon puute lisää vaikeusastetta: ikä- ja kuntotiedot ovat puutteelliset eikä kaikkien verkostojen tietoja ole siirretty digitaaliseen paikkatietojärjestelmään. Verkostotietojen digitointi ja koonti digitaaliseen verkostotiedon hallintajärjestelmään kuten FCGNis-sovellukseen tulisikin olla ensimmäinen vaihe, kun tavoitteena on hallita verkosto-omaisuutta paremmin.

Rajalliset resurssit on osattava kohdistaa oikein

Maassamme on yli 1 100 vesihuoltolaitosta ja pienillä vesihuoltolaitoksilla on pulaa niin taloudellisista resursseista kuin osaamisesta. Velkaisissa kunnissa vesihuoltoon investointi voi olla valtuustolle vaikea päätös, sillä raha on pois muista investoinneista tai kerättävä esimerkiksi korotettuina vesimaksuina käyttäjiltä.

Kustannustehokas verkostojen saneeraus edellyttää laaja-alaista ymmärrystä talousveden laadun ja ympäristöolosuhteiden vaikutuksista verkostojen kuntoon. Rajalliset resurssit kannattaa ensin kohdentaa heikoimmassa kunnossa olevien rakenteiden paikallistamiseen esimerkiksi talousvesiverkostojen vuotavuuden selvityksillä, viemäriverkoston videokuvausten perusteella ja mahdollistamalla vuotavuuden seuranta riittävällä määrällä virtaaman mittauksia verkostossa.

Positiivista kehitystä vesihuoltoinfran omaisuudenhallinnassa on erityisesti viime vuosina saavutettu vesihuollon automaation kehittämisellä. Moni vesihuoltolaitos onkin kehitystoiminnassaan edennyt Smart Water ideologian suuntaan. Edistyneellä ja älykkäällä laitosten ja verkostojen toiminnan automaatiolla on parannettu vesihuoltolaitosten prosessien ja verkostojen käyttöä, verkostojen painetasojen ja vuotavuuden valvontaa sekä järjestelmien energiataloudellisuutta. Näistä edistyksellisimmissä ratkaisuissa hyödynnetään uusimpia teknologioita vedenpumppausten optimoinnissa sekä kulutuksen seurannassa ja vuotojen havainnoinnissa, jolloin laitosten ja verkostojen käytettävyys paranee, verkostojen toiminnassa esiintyvien häiriöiden havainnointi tehostuu ja kokonaisuuksien hallinta paranee. Tällöin käyttäjien huomio kohdistuu oikeisiin asioihin, häiriötilanteiden selvittäminen nopeutuu ja saneerauksiin kohdennettavat rajalliset resurssit pystytään ohjaamaan paremmin sinne missä niillä on eniten vaikutusta.

Vaihtoehdot vähissä – korjausvelkaa on vähennettävä

Verkostojen saneeraaminen on halvempaa kuin yllättävistä vastoinkäymisistä aiheutuvat kustannukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Saneerausvelan johdosta paine nostaa kuntalaisten vesimaksuja kasvaa. Vesihuoltolaitosten on laadittava pitkän aikavälin suunnitelma saneerausten kohdistamisesta ja tähän liittyvä investointiohjelma, jolla vesimaksujen korotukset hallitaan pitemmän aikajänteen puitteissa. Näin vältymme äkillisiltä investointitarpeen lisääntymisen aiheuttamilta vesimaksujen voimakkailta korotuksilta.

Vaihtoehtoja saneerausvelan vähentämiselle on vaikea keksiä. Vesijohtoverkoston rappeutuminen lisää vesikatkoja ja mahdollisia putkirikoista johtuvia vedenlaatuongelmia terveysriskeineen. Verkostossa esiintyvät putkirikot johtuvat paitsi putkien ikääntymisestä myös talousveden tai jäteveden laadun aiheuttamasta korroosiosta sekä ympäristöolosuhteista kuten heikoista pohjaolosuhteista, joihin ei ole rakentamisen yhteydessä varauduttu riittävillä pohjanvahvistuksilla.

Tyypillisessä talousveden jakelujohdon rikkoutumisen tapauksessa putkirikosta purkautuva vesi huuhtoo maa-ainesta ympäriltään ja yleensä myös vesijohdon kanssa samaan kaivantoon sijoitettu jätevesiviemäri rikkoutuu saman aikaisesti, jolloin vesijohtoverkostoon päätyy ihmisiä sairastuttavia patogeenejä. Putkirikoista johtuvat vesivälitteiset epidemiat ovatkin yleistyneet merkittävästi 2000-luvulla.

Yhteistyö ja uudet innovaatiot johdattavat tulevaisuuteen

Ensimmäinen askel vesihuollon kehittämiseksi onkin usein yhteistyön lisääminen. Laitosten käyttöiän loppupäässä kunnat yhä useammin päätyvätkin tekemään yhteisiä hankkeita, joissa esimerkiksi kunnan jätevedet johdetaan toisen kunnan alueella sijaitsevaan laitokseen.

Korjausvelkaa maksaessamme on muistettava, että koko ajan kiristyvät ympäristövaatimukset, uudet innovaatiot ja kiertotalous muuttavat myös vesihuollon toimintaympäristöä. Tulevaisuudessa voimme kohdennetusti uusiokäyttää vettä sekä kierrättää ravinteita jätevesistä ja jätevesilietteistä. Kiertotalous ja yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä kiertotalouden ratkaisuissa tarjoavat uusia mahdollisuuksia vesihuollolle.

Haasteista huolimatta, mikäli teemme työmme hyvin, otamme vesihuollon korjausvelan haltuun, arvokkaat aineet sekä energiaa talteen jätevesistä – ja jatkamme maailman puhtaimman veden juomista.