Hiilineutraali Suomi 2035? Viisi keinoa, joilla edistää uusiutuvan energian osuutta sähköntuotannosta
Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää käytännössä uusiutuvien energiamuotojen huomattavaa lisäämistä. Energiateollisuudella on tässä merkittävä rooli, eli käytännössä kun se osoittaa esimerkillään uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuudet, yritykset, organisaatiot ja savupiipputeollisuus seuraavat kyllä.
Miten Suomi vähentää fossiilisten polttoaineiden osuutta energiantuotannossaan ja saavuttaa hiilineutraalin tavoitteensa? Tässä viisi mielestäni konkreettisinta ja potentiaalisinta keinoa:
1. Tuulivoima teolliseen mittakaavaan
Merkittävin askel on tuulivoiman kehittäminen teolliseen mittakaavaan. Yksittäisten tuulivoimaloiden nimellistehot tämän jo mahdollistavat, ja rakentamista tulee kehittää edelleen niin, että tuulivoimaa voidaan hajauttaa entistä laajemmalle maantieteelliselle alueelle. Myös tuulivoiman rakentaminen merelle lähestyy taloudellisen kannattavuuden rajoja. Pienillä toimilla tämä kannattavuusraja on mahdollista saavuttaa, mikä avaa tuulivoimatuotannolle täysin uusia mahdollisuuksia.
2. Aurinko- ja tuulivoimaloiden yhdistäminen
Edistysaskel on myös aurinko- ja tuulivoimaloiden yhdistäminen entistä tehokkaammin. Yhdessä aurinko- ja tuulivoima täydentävät toisiaan ja tuotannon tasaisuutta voidaan lisätä maantieteellisellä hajautuksella, eli sijoittamalla voimaloita eri puolille Suomea. Hyödynnetään siis tuulivoimaloiden olemassa olevaa infrastruktuuria ja jo varaamia alueita mahdollisimman tehokkaasti ja varmistetaan, että uusia hankkeita hajautetaan maantieteellisesti entistä laajemmin.
Tulevaisuudessa pääosin tuuli- ja aurinkoenergian avulla tuotettavan ns. perussähkön lisäksi tarvitaan säätövoimaa, jonka tuottaman energian määrää voidaan säädellä sääolosuhteiden, eli käytännössä tuulisuuden ja aurinkoisuuden mukaan. Tässä vesivoima on jatkossakin avainasemassa.
3. Energian sitominen vetyyn tai veteen
Aurinko- ja tuulivoiman lisääntyminen vaatii energian varastoinnin kehittämistä, ja tulevaisuudessa energiaa voidaan sitoa joko vetyyn tai veteen. Energian varastoinnissa ollaan vielä testivaiheessa, jossa etsitään sitä voittavaa teknologiaa. Uskon, että viiden vuoden sisällä saamme varastoinnista myös taloudellisesti kannattavia ratkaisuja yleiseen käyttöön.
4. Sähkönsiirtoverkon koordinoitu rakentaminen
Nykyisin pääsääntöisesti jokaiselle tuulivoimapuistolle rakennetaan oma sähkönsiirtolinjansa. Jotta meille rakentuisi koko maan kattava sähkönsiirtoverkosto, tarvitaan yhteistä rakentamisen koordinointia. Se edistäisi myös tuulivoimapuistojen hajauttamista entistä suuremmalle alueelle.
5. Automaation lisääminen
Lisäksi tarvitaan asennemuutos digitalisaatiota kohtaan. Se tarkoittaa käytännössä automaation lisäämistä: annetaan teknologian kertoa, milloin linjaston kannattaa tuottaa täydellä teholla. Toisin sanoen järjestelmä tunnistaa hetket, jolloin sähkön hinta on edullisinta ja ilmoittaa sen perusteella, milloin tuotantolinjan kannattaa toimia täydellä teholla ja mahdollisimman taloudellisesti.
Tämä asennemuutos koskettaa teollisuuden lisäksi kuluttajia. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että annetaan automaation valita oikea hetki sähköauton lataamiselle tai astianpesukoneen käymiselle, eli että laitteita käytetään silloin, kun kulutusta on vähän ja tätä kautta sähkön hinta on alhaalla.
Tiedän toki, ettei asennemuutoksen voi olettaa ulottuvan ihan kaikkialle, koska omakin sauna lämpiää tyypillisimmin lauantaisin kello 18, kuten valtaosalla suomalaisista. Mutta ei kaikkea tarvitsekaan muuttaa, kunhan huomataan tarttua automaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Se on se kestävän kehityksen askel, joka meidän kaikkien on helppo ottaa.
Tutustu myös
Katso video: FCG esittää: Viisi tähteä -videosarjan jakso Kestävä kehitys ja huomisen energiamuodot
Energiantuotanto on vahvassa murroksessa. Teknologiat kehittyvät, tuotanto hajautuu ja uusiutuvan energiantuotannon merkitys korostuu entisestään. Huomisen energiaratkaisuista ja energiateollisuuden kestävästä kehityksestä Mari Puoskarin kanssa keskustelee sähköverkkoyhtiö Carunan johtoryhmän jäsen, sähköverkkojohtaja Kosti Rautiainen.
