Seuraa uutisvirtaamme ja lue tuoreimmat julkaisumme

Itseohjautuvuus puhututtaa ja pohdituttaa

Itseohjautuvuus puhututtaa ja pohdituttaa

Onko sinulle selvää, mistä oikeastaan on kysymys ja miksi aihe on tärkeä?

Itseohjautuvuutta voidaan edistää organisaatiossa monella tasolla. Työntekijälle tämä saattaa tarkoittaa parempia vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja sen tekemisen tapaan. Organisaatiotasolla tavoitellaan työn kehittämistä ja johtamista yhdessä. 


Työyhteisö kohti itseohjautuvuutta: miksi ja miten?
-koulutuspäivän aikana paneudumme siihen, mitä itseohjautuvuus tarkoittaa organisaation eri tasoilla ja mitä se edellyttää johtamisen ja organisoitumisen näkökulmasta. Päivän asiantuntijana kuulemme mm. Itseohjautuvaa yhteispeliä -kirjan kirjoittaja Kati Toikkaa.  

- Järvenpään kotihoidon pilottihankkeessa pyrittiin luomaan itseohjautuvuutta tukeva toimintamalli. Minulla oli mahdollisuus haastatella henkilöstöä ja johtoa. Ymmärsin, että organisaatiokulttuurin muutos tapahtuu kohtaaminen kerrallaan, ihmiseltä ihmiselle. Vuorovaikutuksen määrä ja laatu ratkaisee, miltä muutos tuntuu ja miten se onnistuu, Kati Toikka kertoo.  

Itseohjautuvuus vaatii työyhteisöltä ja johtamiselta toimintatapojen muutosta ja mielikuva itseohjautuvuudesta saattaa myös herättää huolta tai vastarintaa. 

- Luottamus rakentuu ihmisten välille hienovaraisesti ja arvostaen. Ihmisissä täytyy nähdä hyvää ja auttaa heitä kasvamaan, vaikka ei vielä itsekään tietäisi, minne tie vie ja mihin saakka henkilöstön kasvupotentiaali ulottuu. Johtajan täytyy sietää epävarmuutta ja epämääräisyyttä, jotta muita voi kannatella turvallisesti, Kati jatkaa. 

- Milloin voi olla itseohjautuva ja milloin ei, kyvykkyys toimia itseohjautuvassa organisaatiossa sekä varjojohtaminen ovat konkreettisia huolia, joita eri organisaatioissa kohtaa, sanoo Mira Pitkäranta. Miralla on kokemusta itseohjaavuuden lisäämisestä erilaisissa organisaatioissa ja hän on myös yksi koulutuspäivän asiantuntijoista. 

- Näihin huoliin voidaan konkreettisesti vastatata muun muassa yhteisillä pelisäännöillä ja toimintamalleilla. Tärkeää on, että jokainen organisaatio määrittelee mitä itseohjautuvuudella tavoittelee, jotta tekemistä ja toimintamalleja voidaan lähteä muuttamaan askel kerrallaan tavoitetta tukevaksi, Mira jatkaa. 

Vaikka monessa työyhteisössä tiedostetaan itseohjautuvuuden hyödyt, on ehkä harvemmassa kuitenkaan pysähdytty pohtimaan, kuinka itseohjautuvuutta voitaisiin lisätä tai mihin toimintoihin se ylipäänsä soveltuu. 

- Organisaatiokulttuurin kehittäminen ei tule koskaan valmiiksi, joten muutoksen edessä on oltava nöyränä. Ääneen sanottu kiitos jokaisesta askeleesta auttaa jaksamaan. Avoimuus ja haavoittuvuus liittyvät onnistuneeseen muutosmatkaan. Jokaisen täytyy oppia ja kasvaa, muuten systeemi ei uusiudu. Yhteisiä asioita ei voi muuttaa, ennen kuin niistä puhutaan, Kati sanoo omien kokemustensa perusteella.

- Toisaalta on myös helpottavaa, että organisaatiokulttuurin kehittäminen ei ole projekti. Kun suunta on selvä, pieniä konkreettisia askelia ottamalla saadaan nopeastikin positiivisia muutoksia aikaan, Mira toteaa.

Tervetuloa mukaan koulutuspäivään keskustelemaan Kati Toikan, Mira Pitkärannan ja muiden asiantuntijoiden kanssa itseohjautuvuudesta! Pääset kysymään asiantuntijoilta mieltäsi askarruttavia kysymyksiä ja pohtimaan, kuinka itseohjautuvuutta voisi edistää juuri sinun työyhteisössäsi. 


Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu!
 

Kirsi Klaile (kirsi.klaile a fcg.fi), 6.2.2020



Takaisin