Seuraa uutisvirtaamme ja lue tuoreimmat julkaisumme

Hoitoisuusluokituksella löytyy sopiva työn kuormitus

24.3.2015 13:30

Arvostan ihmisiä, jotka ongelmien esilletuomisen sijasta tai rinnalla haluavat etsiä ja löytää ratkaisuja. Vielä enemmän arvostan niitä ihmisiä ja toimintatapoja, jotka vievät nuo ratkaisut käytäntöön asti. Loppujen lopuksi vain tuloksella on merkitystä.

Alkuvuodesta 2015 julkaistussa sairaanhoitajien työolobarometrissa oli mittava lista asioista, jotka vaikuttavat hoitotyöntekijöiden työssä jaksamiseen, työtyytyväisyyteen ja alalla pysymiseen. Julkaistun tiedon mukaan sairaanhoitajat ovat entistä tyytymättömämpiä työoloihinsa. Epäkohtien ohella julkaisussa tarjottiin myös ratkaisuja siihen, mitä olemassa oleville ja selvästi havaituille ongelmille pitäisi tehdä.

Lukiessani mitä tahansa terveydenhuoltoon ja hoitotyöhön liittyvää peilaan lukemaani hyvin usein omaan työhöni hoitoisuusluokituksen asiantuntijana. Voisinko minä auttaa ratkaisemaan edes yhden niin kovasti arvostamani ammatin epäkohdan?

Kyselyn mukaan heikoimman arvosanan sairaanhoitajien työoloissa sai osallistava johtaminen. Oivalsin, että hoitoisuusluokituksen käyttö lisää osallistavaa johtamista, kun hoitotyöntekijät tuottavat esimiehilleen päivittäin tietoa yksikkönsä hoitotyöstä: sen tilasta, laadusta ja sisällöstä. Esimies ei johda vain oman tietonsa varassa vaan tieto tuotetaan yhdessä. Kun johtaminen ja päätöksenteko perustuvat yksikössä yhteisesti tuotettuun tietoon hoitotyöstä, päätöksenteosta tulee läpinäkyvämpää. Tällöin myös hoitajien on helpompaa sitoutua päätöksiin.

Kyselyyn vastanneet sairaanhoitajat arvioivat, että toimivilla työelämän käytännöillä on suuri vaikutus työhyvinvointiin. Näistä mainittiin muun muassa selkeästi määritelty perustehtävä, säännöllinen työprosessien arviointi, rekrytoinnin perustuminen osaamistarpeeseen, laadukas opiskelijaohjaus ja suunnitelmallinen työhyvinvoinnin kehittäminen.

Toinen oivallus: hoitoisuusluokitus on oiva väline näiden asioiden arvioimiseen ja myös parantamiseen. Järjestelmän käyttöönotossa on mahdotonta sivuuttaa sitä, etteikö jokainen työntekijä joutuisi pohtimaan omaa perustehtäväänsä ja työyksikkönsä olemassaolon tarkoitusta. Mitä on hoitotyö? Kuka on hoitotyöntekijä? Mihin minä työaikani käytän?
Joissain tilanteissa tämän päivän hoitotyöntekijöiden perustehtävä tuntuu hämärtyneen tai siirtyneen liian kauaksi siitä, mitä hoitotyö on: kokonaisvaltaista ihmisen kohtaamista ja auttamista, ei sairauden tai diagnoosin hoitamista tai muiden ammattiryhmien tukemista.

Hoitoisuusluokituksella saadaan näkyville myös se, mitä työyksiköissä loppujen lopuksi tehdään. Näin päästään kiinni siihen, millaista osaamista yksiköissä tarvitaan. On tervettä ja avartavaa pysähtyä aika ajoin miettimään sitä, tehdäänkö meillä sitä, mitä pitäisi tehdä tai mitä me ajattelemme meidän työyksikössämme tehtävän?

Oivalsin myös, että perustehtävän ja oman työyksikön toiminnan arvioiminen hoitoisuustietoja analysoimalla voi pakottaa avaamaan koko organisaation toimintaprosesseja. Rohkea organisaatio ottaakin analyysin tuloksista kopin, ja tarvittaessa muuttaa prosessejaan.

Hoitoisuusluokituksesta löytyy tarvittaessa työväline myös opiskelijaohjauksen laadun lisäämiseen, kun hoitoisuustietoja ja hoitoisuusluokittelua prosessina hyödyntämällä lisätään ohjauksen sisällön yhdenmukaisuutta ja tasalaatuisuutta.

Ja kirsikkana kakun päällä keikkuvat työhyvinvointi ja sopiva työnkuormitus, jota mitataan ja arvioidaan systemaattisesti.  Hoitoisuusluokitustiedon avulla voidaan parantaa työhyvinvointia ja ennen kaikkea potilaiden saaman hoidon laatua.

Satu Pulkkinen
erityisasiantuntija
hoitotyöntekijä ja -johtaja
RAFAELA™-tiimi
FCG Konsultointi