Seuraa uutisvirtaamme ja lue tuoreimmat julkaisumme

Muuttaako sote-uudistus demokratiakäyttäymistä?

26.6.2015 09:00

Suomen uuden hallituksen strateginen hallitusohjelma julkistettiin 29.5.2015. Hallitusohjelmassa on useita vahvoja linjauksia, joista sote-uudistusta koskeva linjaus on erityisen mielenkiintoinen poliittisen päättäjän ja demokratian näkökulmasta.

Tuore hallitus kohdistaa suuret odotukset sote-uudistukseen. Hallitusohjelmassa siitä on kirjattu muun muassa näin:

Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta.

Tämä muutos tarkoittaa perusteellista muutosta suomalaiseen, kuntaperusteiseen hyvinvointimalliin. Toteutuessaan malli siirtää puolet kuntien nykyisistä budjeteista ja päätäntävallasta uusille, perustettaville itsehallintoalueille. Erityisesti tämä koskettaa niitä kuntia, joilla sotepalvelut ovat omassa organisaatiossa. Poliittinen ja ammatillinen organisaatio on arvioitava ja organisoitava uudelleen Sote-muutoksen jälkeiseen asentoon.

Mielenkiintoista on se, mihin organisaatioihin poliittinen ja ammatillinen johto suuntaa jatkossa kiinnostuksensa. Jo nyt moni kuntapäättäjä pitää haasteellisena yhdistää luottamushenkilötyönsä, työnsä ja vapaa-aikansa.

Näyttääkin selvältä, ettei kenenkään aika enää riitä kahden eri organisaation poliittisilla johtopaikoilla toimimiseen.

Voidaankin siis kysyä, kiinnostaako tulevia päättäjiä johtaa jatkossa Sote-itsehallintoalueelle kuuluvia sote-palveluita vai kunnalle kuuluvia, ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluita? Keskustelua asiasta käytiin muun muassa USO:n (Uuden sukupolven verkostot ja johtaminen –verkostohanke) teemaseminaarissa, jossa Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen pohti, missä organisaatiossa ovat jatkossa mielenkiintoisimmat ja vaativimmat haasteet poliittiselle ja ammattijohdolle.

Hallitusohjelma nostaa esiin myös kysymyksen ihmisten äänestysaktiivisuudesta ja äänestyskäyttäytymisestä. Lisääkö uusi, vaaleilla valittava hallintoporras ihmisten kiinnostusta edustukselliseen demokratiaan ja nostaako se äänestysaktiivisuutta? Jännittävää onkin nähdä, miten esimerkiksi kuntavaalien äänestysprosentti kehittyy itsehallintoaluevaalien myötä. Kokevatko ihmiset jatkossa kuntien vastuut ja vallan niin pieneksi, että äänestäminen kuntavaaleissa koetaan yhdentekeväksi?

Sote-ratkaisu ei koske vain hallintoa ja palveluita, vaan se vaikuttaa koko suomalaiseen edustukselliseen demokratiaan. Onko tämä vaikutus myönteinen vai kielteinen?

Sen voi näyttää vain aika.

Anssi Hietaharju
johtava konsultti, FCG Konsultointi