Seuraa uutisvirtaamme ja lue tuoreimmat julkaisumme

Johtaako mutu teillä?

14.11.2019 09:09

Pohtiessani otsikkoa ja mitä haluan sanoa, tuli ensimmäisenä mieleen esimerkki itselleni niin tutusta sairaalamaailmasta.

Osaston kansliaan saapuviin puheluihin vastasivat vuorossa olevat hoitajat. Vakiintuneeseen käytäntöön ei sen kummemmin kiinnitetty huomiota. Potilaiden puhelut koskivat milloin mitäkin: oli asiaa lääkärille, tiedusteluja jo aiemmin päättyneestä hoidosta, omaisten puheluita, moniammatilliseen yhteistyöhön liittyviä sisäisiä puheluita… Vastaaminen hoitui kaiken muun ohella. Kiireestä huolimatta se jakautui tasaisesti jokaiselle, joka soiton hetkellä sattui olemaan kansliassa.

Vastaamiskäytäntö päätettiin kuitenkin ottaa seurantaan. Tarkastelujakson jälkeen selvisi, että kuukaudessa vastattiin moneen sataan puheluun. Mututuntuma johti usein väärille tiedon lähteille. Lisäksi tarkastelu osoitti, että hoitajien aikaa kului runsaasti myös sentraalisantrana toimimiseen.

Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan vain joka kymmenes sairaanhoitaja kokee ehtivänsä tehdä työn laadukkaasti ja turvallisesti työajalla. Kyselystä ilmeni myös, että sairaanhoitajat tekevät varsinaisen hoitotyön lisäksi myös muulle henkilöstölle kuuluvia tehtäviä. (Sairaanhoitaja 2018.)

Käytössämme on useita tutkimuksia sairaanhoitajien työajan käytöstä mm ruotsalaisen Furåkerin (2009) ja Antinahon, Kivisen, Turusen ja Partasen (2015) tutkimukset ja tuoreimpana Päivi Lavanderin väitöskirja (2017) hoitohenkilöstön työnjaosta. Yhteenvetona voi todeta, että eri menetelmin laskettuna hoitajat käyttävät suhteellisen vähän aikaa potilaiden välittömään eli vierellä tapahtuvaan hoitoon. Määrä vaihtelee 24–41 prosentin välillä.

Väitöskirjassaan Pirjo Partanen (2002) on päätynyt samankaltaisiin lukuihin. Tulosten mukaan 41 % sairaanhoitajien ja perushoitajien työstä oli välitöntä hoitotyötä ja 35 % välillistä hoitotyötä. Osastokohtaiseen työhön kului 16 % työajasta ja 8 % henkilökohtaiseen ajankäyttöön (mm. lakisääteiset tauot).

Tutkimuksissa ei selkeästi eroteltu mm. puhelimessa käytettyä aikaa. Itse hoitotyötä tehneenä tiedän, että jatkuvasti soiva puhelin keskeyttää työn riippumatta siitä, koskeeko puhelu osastolla sillä hetkellä hoidossa olevaa potilasta. Ja kyseessähän on silloin potilaan välillinen hoito tai muu osaston toiminta.

Tiedon kerääminen on hölmöä, jos sitä ei käytetä mihinkään. Tämän kerron aina kouluttaessani RAFAELA®-hoitoisuusjärjestelmän tuottamien raporttien hyödyntämistä. RAFAELA®n avulla tuotamme tietoa potilaan sekä välillisestä että välittömästä hoidosta. Tämän lisäksi huomioimme myös muun osastolla tapahtuvan toiminnan vähentämällä sen hoitotyöhön käytetystä henkilöstöresurssista.

Raporteista näemme myös, miten käytössä olevat hoitajaresurssit vastaavat potilaiden yksilöllistä tarvetta: onko kiireessä kenties vaarannettu potilaiden turvallisuutta ja hoitajien työhyvinvointia.

Sosiaali- ja terveysministeriö on jo 2009 määritellyt hoitotyön toimintaohjelman keskeiseksi sisällöksi tiedolla johtamisen ja näyttöön perustuvan toiminnan. Hoitotyön johtajat kaipaavat nykyistä jäsennellympää ja loogisemmin järjestettyä tietoa. He suosivat graafista esitystapaa (Mielonen, Ukkonen 2016). Tämä juuri toteutuu AIRA-tietojärjestelmän RAFAELA®-sovelluksessa. Tarjolla on lukuisia raportteja, jotka korvaavat mututiedon objektiivisilla ja luotettavilla tunnusluvuilla.

Korostan kuitenkin, että hoitajan intuitiota ei mikään raportti korvaa. Mutta sitä ei pidä sekoittaa mutuun, joka jo Wikipediankin määrittelemän mukaan kuvaa heikosti perusteltua väitettä tai arkikäsityksiä. Kaikki kunnia siis hoitajan kyvylle nähdä asioiden edelle ja toimia potilaan parhaaksi sisäisen hälytyskellon soidessa.

Miten tuolle esimerkkiosastollemme tapahtui? Prosessiin tartuttiin ja osaston puhelut ohjattiin sihteerille. Hän jakoi ne oikeaan osoitteeseen eli esimerkiksi potilaspuhelut hoitajille. Toiminnalla korvattiin mutu ja saatiin hoitajien työaika kohdennettua siihen, mihin se on tarkoitettukin: välilliseen ja välittömään potilastyöhön.

 

Sanna Kautto
erityisasiantuntija, RAFAELA®
Hyvinvointi ja sote