

Hyvinvointialueiden toimintarakenteiden suunnittelu on monin paikoin jo kovassa vauhdissa, ja hyvinvointialuevaalit koittavat heti vuoden 2022 tammikuussa. Hyvinvointialueiden taloudesta on toistaiseksi vain vähän tietoa, sillä niitä ei ole perustettu. Jotain voidaan kuitenkin ennustaa alueen kuntien tietojen pohjalta ja sitä kautta arvioida paitsi hyvinvointialueen tulojen kehitystä myös kuntien kantokykyä jäljelle jäävien tehtävien osalta sen jälkeen, kun uudistus on viety maaliin.
Hyvinvointialueet poikkeavat toisistaan yhtä paljon kuin hyvinvointialueiden kunnat keskenään. Poikkeamia on esimerkiksi väestön ikärakenteessa ja sairastavuudessa sekä huoltosuhteessa, mutta myös väestön tulotasossa – tämän vuoksi hyvinvointialueiden lähtötasot ovat hyvin erilaiset, ja kehitys poikkeaa toisistaan. Jo lähtötilanne tuo epäsuhdan – joillekin hyvinvointialueille annetaan euroja enemmän kuin mitä alueen kunnat saisivat yhteensä, joillekin huomattavasti vähemmän.
Hyvinvointialueiden kesken on hyvin suuria eroja esimerkiksi sairastavuudessa, väestön ikärakenteessa sekä huoltosuhteessa tai sen kasvussa
Aiempina vuosina alkaneelle osin ennakoimattomalle sote-kustannusten kasvulle ei näy loppua. Hyvinvointialueilla on odotettavissa kasvua palvelutarpeille ja samalla rahoitustarpeelle.
Miltä hyvinvointialueiden väestön, palvelutarpeiden ja talouden kehitysnäkymät vaikuttavat lähivuosina ja kuinka tulevaisuuteen tulisi valmistautua?
Näihin tarpeisiin tarjoamiamme palveluitamme ovat esimerkiksi:
Tuotteistaminen ja raportoinnin kehittäminen
Tunnemme hyvinvointialueen talouden vaikutukset perusteellisesti ja olemme asiantunteva kumppani tulevaisuuden taloudellisten vaikutuksien ja riskien ennakoinnissa.
Käyttämämme menetelmät ja mallit on kehitetty ja koeteltu yhdessä satojen organisaatioiden kanssa.